Saab 35 Draken

SAAB 35 DRAKEN

Saab 35 Draken – tyyppihistoriaa

Ruotsalainen, 1930-luvun lopulla perustettu lentokonevalmistaja SAAB (Svenska Aeroplan Aktiebolaget) suunnitteli ensimmäisiä suihkumoottorilla varustettuja lentokoneitaan jo 1940-luvun jälkipuoliskolla. Tehtaan kehittämä nuolisiipinen hävittäjä, Saab 29 ”Flygande Tunnan” lensi ensilentonsa 1948, ja raskaampi Saab 32 ”Lansen” vuonna 1952. Kummankin koneen eri alatyyppejä valmistettiin yhteensä satoja kappaleita Ruotsin ilmavoimien käyttöön, Tunnan -hävittäjiä myytiin sittemmin myös Itävaltaan.

Deltasiipinen Saab 35 ”Draken” kehitettiin Tunnan -hävittäjän seuraajaksi 1950-luvun alussa. Tavoitteena oli hävittäjä, joka kykeni torjumaan 10 000 metrin korkeudessa 1000 kilometrin tuntinopeudella (0,9 Mach) lentävä pommikone. Tähän tarvittiin 1600 kilometrin (1,5 Mach) huippunopeus ja hyvä nousukyky. Drakenin ensimmäinen prototyyppi lensi vuonna 1955, ja otettiin käyttöön Ruotsin ilmavoimissa vuonna 1959. Drakenista kehitettiin useita versioita, ja niitä valmistettiin yhteensä 661 kappaletta. Konetyyppi oli käytössä Ruotsin lisäksi Tanskassa, Suomessa ja Itävallassa.

Palveluskäytössä Draken lensi viimeksi Itävallassa vuonna 2005.

Saab Draken Suomen Ilmavoimissa

Suomen Ilmavoimat ryhtyi modernisoimaan hävittäjäkalustoaan 1960-luvun alussa. Ilmavoimien edustajat kävivät ensimmäisen kerran Saabin tehtailla Linköpingissä tutustumassa uuteen Saab 35 Draken -torjuntahävittäjään kesäkuussa 1961. Konetta verrattiin ranskalaiseen Mirage IIIC -hävittäjään. Neuvostoliitto ilmoitti kuitenkin helmikuussa 1962, vain pari kuukautta noottikriisin raukeamisen jälkeen, tarjoavansa suomelle uutta MiG-21 -hävittäjäänsä. Suomi päätyi tilaamaan uusia torjuntahävittäjiä Neuvostoliitosta, ilman koelentoja tai muita tutustumisia koneeseen.

Ensimmäiset 20 MiG-21 F-13 -hävittäjää sijoitettiin Rissalaan, Karjalan lennostoon. Ilmavoimat ryhtyi kuitenkin suunnittelemaan myös kahden muun laivueen varustamista ajanmukaisella hävittäjäkalustolla, korvaamaan vanhentuvia englantilaisia Folland Gnat -hävittäjiä. 1961 koelennetyn Drakenin vientiversio (35XS) nousi uudestaan MiG-21 -hävittäjän vaihtoehdoksi, ja vuonna 1970 eduskunta teki päätöksen 12 ruotsalaishävittäjän hankinnasta ja kuuden vanhemman 35B -version koneyksilön vuokraamisesta. Sopimuksen mukaisesti Suomen ostamat hävittäjät koottiin Valmetin tehtaalla Kuorevedellä.

Draken sai ilmavoimilla tyyppimerkinnän DK. Siitä tuli Ilmavoimien ensimmäinen kaikissa sääolosuhteissa toimintaan kykenevä torjuntahävittäjä, ja Ilmavoimien ensimmäinen ajanmukainen, länsimainen hävittäjälentokone sotien jälkeen – Draken -hankinnan myötä Ilmavoimien hävittäjäkalustosta karkeasti ottaen puolet tuli Idästä ja puolet Lännestä.

Drakenit palvelivat MiG -hävittäjien rinnalla 1990 -luvulle saakka, jolloin ne korvattiin nykyisillä, amerikkalaisilla F/A-18 Hornet -hävittäjillä. Kaikkiaan Ilmavoimilla oli käytössä 48 Saab 35 Draken -hävittäjää, neljää eri versiota. Suomen Ilmavoimien viimeiset Drakenit lensivät vuonna 2000.

SK 35C Draken SE-DXP

Ruotsin ilmavoimin historiallisen lentolaivueen (Swedish Air Force Historic Flight, SwAFHF) Draken muutettiin yksipaikkaisesta hävittäjästä (J 35A, 35019) kaksipaikkaiseksi SK 35C -tyypin harjoitushävittäjäksi (35810). Kone oli Ruotsin ilmavoimien käytössä vuoteen 1997 saakka. Kone päätyi SwAFHF:lle vuonna 2001, ja kunnostettiin lentäväksi keväällä 2014.

Suomen Ilmavoimilla oli viisi SK 35C -tyypin kaksipaikkaista harjoitushävittäjää käytössä vuosina 1976 – 2000. Kaksipaikkaiset Drakenit hankittiin käytettyinä Ruotsista.

Yhteistyökumppanimme:

Vantaa
finavia-p
sek-p
sil-p
finnair_logo-blue_p
saab_logo_p
BAE_logo_p
X