Fouga Magister

Fouga Magister

Fouga CM 170 Magister – purjekonesuunnittelijoiden suihkuharjoituslentokone

Fouga CM 170 Magister -suihkuharjoituskoneen suunnitteli ranskalaisten Robert Castellon ja Pierre Mauboussinin 1930-luvulla perustama Etablissements Fouga et Cie -yhtiö (vuodesta 1956 Air Fouga). Castello ja Mauboussin – joiden nimikirjaimista tulee tyyppinimi ”CM” – tulivat 1930- ja 1940-luvuilla tunnetuiksi purjekonesuunnittelijoina. 1940-luvun lopulla kumppanukset ryhtyivät suunnittelemaan kevyitä suihkukoneprototyyppejä, jotka käyttivät Turbomeca-yhtiön kehittämiä pieniä suihkumoottoreita. Kahdella kevyellä suihkumoottorilla varustettu Fouga CM 170 Magister lensi ensilentonsa heinäkuussa 1952. Kaksipaikkainen kone oli ensimmäisiä alun perin koulutuskäyttöön suunniteltuja suihkukoneita. Suunnittelijoiden purjekonetausta näkyy muun muassa pitkässä, kapeassa siivessä ja tunnusomaisessa V-pyrstössä.

Fouga Magisterista tuli ensimmäinen laajasti sarjavalmistettu suihkuharjoituskone. Konetyyppiä, sekä sen myöhempiä muunnoksia ja lisenssiversioita, valmistettiin yhteensä lähes 1000 kappaletta, ja käytettiin valmistusmaansa ohella muun muassa Israelissa, Länsi-Saksassa ja Suomessa. Israelin ilmavoimat käytti konetta lentokoulutuksen ohella rynnäkkökoneena vuoden 1967 kuuden päivän sodassa. Konetyyppiä valmistettiin vuoteen 1971 saakka, ja se oli viimeksi palveluskäytössä Belgiassa vuoteen 2007 saakka. Nykyisin koneita on runsaasti siviilikäytössä.

Air Fouga -tehdas päätyi toisen ranskalaislentokonevalmistajan Potezin alaisuuteen vuonna 1958 muodostaen Potez Air-Fouga -yhtiön. Yhtiö päätyi sittemmin osaksi Aérospatialea, joka nykyään kuuluu eurooppalaiseen Airbus -konserniin.

Lisenssivalmistesuihkukoneita Ilmavoimien lentäjäkoulutukseen

Suomen ilmavoimat siirtyi suihkukoneisiin 1950-luvulla, englantilaisvalmisteisten De Havilland Vampire– ja Folland Gnat -suihkuhävittäjien myötä. Vampire-hävittäjistä hankittiin myös kaksipaikkaisia harjoitushävittäjäversioita. Lentäjien perus- ja jatkokoulutuksessa käytettiin kuitenkin edelleen potkurikoneita – käytössä oli sodanaikaisia VL Pyry -harjoituskoneita ja 1950-luvun Valmet Vihuri -koneita. Etenkin Vihuri sai runsaasti negatiivista julkisuutta lukuisten onnettomuuksien vuoksi, joiden syyksi epäiltiin häiriöaltista moottoria. Koska myös alkeiskoulutuksessa käytetyt, sotia edeltäneet kaksitasot olivat auttamatta teknisesti vanhentuneita, ilmavoimilla oli 1950-luvun lopulla paine uusia koko koulukonekalustonsa nopealla aikataululla.

Uusien koulukoneiden hankintaprosessi toteutettiin vuosina 1957 – 1958. Huhtikuun lopussa 1958 Puolustusvoimien komentaja valitsi Fouga Magisterin uudeksi suihkuharjoituskoneeksi. Ranskalaiskoneen vaihtoehdoiksi hankintaprosessissa nousivat englantilaiset Hunting Jet Provost ja Miles Student -koneet. Samalla alkeiskoulukoneeksi valittiin ruotsalainen Saab 91D Safir. Fouga -hankintaan liittyi myös sopimus koneiden valmistuksesta lisenssillä Suomessa, Valmetin tehtaalla. Tämä oli tärkeä piristysruiske suomalaiselle lentokoneteollisuudelle, jonka toimintaa oli sotien jälkeen supistettu merkittävästi, ja jonka maine oli Vihuri-onnettomuuksien myötä kärsinyt kolauksen. Lisäksi Valmet Tuuli III -kone oli juuri hävinnyt kilpailun ilmavoimien alkeiskoulukoneen asemasta ruotsalaiselle kilpailijalleen.

Hankintaprosessi eteni nopeasti, ja ensimmäiset kahdeksan Ranskasta ostettua konetta lennettiin Suomeen jo vuodenvaihteessa 1958 – 1959. Ensimmäiset Valmetin lisenssillä valmistamat 22 konetta luovutettiin vuosina 1960 – 1962. Kaiken kaikkiaan Ilmavoimilla oli käytössään 80 Fouga Magisteria, joista 62 valmistettiin lisenssillä Suomessa – viimeiset koneet luovutettiin Ilmavoimille vuonna 1967. Koneet saivat tyyppimerkinnän ”FM”.

Fouga Magister -koneilla ilmavoimat siirtyi lopullisesti suihkukonekauteen. Kolmenkymmenen vuoden palvelusuransa aikana sitä käytettiin monipuolisesti kouluttamaan sekä varusmiehiä että kantahenkilökuntaa, niin lentäjiä kuin teknistä henkilöstöäkin. Fouga Magisterien korvaajaksi valittiin 1970- ja 1980-lukujen taitteessa englantilainen BAE Hawk -harjoitushävittäjä. Ilmavoimien viimeinen Fouga-lento lennettiin 19.12.1988 – päivälleen 30 vuotta ensimmäisen Fouga Magisterin saapumisen jälkeen. Käytöstä poistamisen jälkeen 19 konetta myytiin Yhdysvaltoihin ja neljä suomalaisille siviiliostajille – loput päätyivät museo- ja muistomerkkikoneiksi, opetusvälineiksi tai romutukseen.

Silver Jets – Ilmavoimien lentävää perinnettä vapaaehtoisvoimin

Kahdella Fouga Magister -suihkuharjoituskoneella lentävä Silver Jets -taitolento-osasto perustettiin vuonna 2014. Osaston ensiesiintyminen oli Lappeenrannassa järjestetyssä moottori- ja ilmailutapahtumassa.

Osaston koneet valmistuivat Valmetin tehtaalla vuosina 1962 – 1963, ja ovat tällä hetkellä ainoat lentokelpoiset Fouga Magisterit Suomessa. Johtokone, OH-FMA (entinen FM-37), palveli Satakunnan Lennostossa ja sen nykyinen kotikenttä on Porissa. Siipikone, OH-FMM (entinen FM-51), palveli Karjalan lennostossa, ja sen kotikenttä on edelleen Rissalassa.

OH-FMA:n miehistönä ovat Ari Tolonen ja Risto Viljanen, OH-FMM:n miehistönä Ari Saarinen ja Pentti Kopiloff.

© Aviation Photocrew / Eric Coeckelberghs

Yhteistyökumppanimme:

Vantaa
finavia-p
sek-p
sil-p
finnair_logo-blue_p
saab_logo_p
BAE_logo_p
Boeing-Logo_p
helsinki_logo_p
HRS_logo_p
Lockheed_Martin_p
Logo_Rafale_International_2016_p
Print
Local_Crew_logo_p