Rajavartiolaitoksen Vartiolentolaivue osallistuu Kaivopuiston lentonäytökseen 9.6.2017. Laivue järjestää lentonäytöksessä meripelastusesityksen Super Puma -helikopterista, operatiivisen tilanteen niin salliessa. Myös Dornier DO-228 -valvontakone osallistuu näytökseen.

Pirtusalakuljettajien jahtaamisesta kansainvälisiin meripelastusoperaatioihin

Rajavartiolaitoksen lentotoiminnan historia ulottuu vuoteen 1930, jolloin Tulli luovutti kaksipaikkaisen, suomalaisvalmisteisen VL: Sääski II -vesilentokoneen Merivartiolaitokselle. Merivartiolaitos yhdistyi Rajavartiolaitoksen kanssa myöhemmin, vuonna 1944. Varhaisiin lentotehtäviin kuului muun muassa pirtusalakuljettajien etsiminen kieltolain aikana. Tehtävät olivat vaarallisia, ne saattoivat johtaa jopa tulitaisteluun lentäjän ja salakuljettajien välille. Konekalustoa täydennettiin vuosina 1932 – 1934 Aero Oy:ltä (nykyisin Finnair) ostetuilla Junkers F.13 -lentokoneilla, joilla Merivartiolaitos lensi Suomen ensimmäisen ambulanssilennon vuonna 1932. Kieltolain kumoaminen muutti lentotoiminnan painopistettä muutenkin valvontalennoista pelastustehtäviin.

Vuonna 1960 Rajavartiolaitoksen lentokalustoa täydennettiin ensimmäisillä helikoptereilla. Rajavartiolaitokselle hankittiin kaksi kevyen neuvostoliittoliittolaisen Mil Mi-1 -helikopterin puolalaista versiota. Lisäksi laitos sai operoitavakseen kolmannen samantyyppisen helikopterin, jonka Neuvostoliiton johtaja Nikita Hruštšov oli antanut 60-vuotislahjaksi presidentti Urho Kekkoselle, ja joka luovutettiin Suomen Punaisen Ristin ambulanssilentokäyttöön.

Vuonna 1980 Valtioneuvoston ministerityöryhmä hyväksyi esityksen keskiraskaiden MI-8-T-helikopterien hankkimiseksi suuriin meripelastusoperaatioihin. Meripelastustehtävistä on sittemmin tullut keskeinen osa Rajavartiolaitoksen lentotoimintaa.

1990-luvulla Rajavartiolaitoksen lentotoiminta organisoitiin uudelleen. Vartiostojen lentoryhmät lakkautettiin, ja siirryttiin omaan, itsenäiseen hallintoyksikköön – Vartiolentolaivueeseen. Vartiolentolaivueella on tukikohtia pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Rovaniemellä. Nykyään Vartiolentolaivueen päätehtäviä ovat rajojen valvonta maalla ja merellä, sekä meripelastus. Pelastustehtävissä käytetään monimoottorisia helikoptereita, partiolennoilla pääosin lentokoneita. Vartiolentolaivueen vahvuuteen kuuluu 14 helikopteria ja kaksi lentokonetta.

AS332 / H215 Super Puma – meripelastusta jo kolmen vuosikymmenen ajan

Rajavartiolaitos hankki kolme ranskalaisen Aérospatialen (nykyisin Airbus Helicopters) suunnittelemaa keskiraskasta AS332 Super Puma -helikopteria 1980-luvun lopulla korvaamaan MI-8-helikoptereita meripelastustehtävissä. Vuonna 2016 Vartiolentolaivue hankki lisäksi kaksi Super Puman päivitettyä H215-versiota. Vartiolentolaivueella on tällä hetkellä käytössään kaikkiaan viisi Super Pumaa. Vartiolentolaivueen tarkoituksena on päivittää 1980-luvulla hankitut helikopterit H215-versioon kolmen vuoden sisällä.

Super Pumat ovat palvelleet Rajavartiolaitoksen pelastustoiminnassa jo kolmen vuosikymmenen ajan. Helikoptereilla pelastettiin muun muassa kymmeniä veden varaan joutuneita matkustajia autolautta Estonian upotessa vuonna 1994. Lisäksi helikoptereita on käytetty metsäpalojen sammutuksiin, muun muassa Tammelan laajalle levinneissä metsäpaloissa vuonna 1997.

Vartiolentolaivueen Super Puma -helikopterien miehistöön kuuluu viisi jäsentä, ja ne voivat kuljettaa enintään 20 matkustajaa. Helikopterien varustukseen kuuluu muun muassa lääkintä- ja meripelastusvarustus, pimeänäkölaitteet, lämpökamera, etsintätutka ja -valonheitin, kaksi pelastusvinssiä sekä metsäsammutusvälineistö.

Dornier DO-228 – partiolentoja ja ympäristövalvontaa

 Vartiolentolaivueen nykyinen lentokonekalusto koostuu kahdesta saksalaisesta, vuonna 1995 hankitusta Dornier DO-228 -lentokoneesta. Valvontakoneita käytetään merialueiden rajavalvonnan ohella ympäristövalvontaan – muun muassa öljypäästöjen valvontaan ja öljylauttojen paikallistamiseen.

Vartiolentolaivueen Dornier DO-228 -lentokoneiden miehistöön kuuluu 3 – 4 jäsentä, ja ne voivat kuljettaa enimmillään neljää matkustajaa.

Lentonäytöksen esiintyjistä ja muusta päivittyvästä ohjelmasta tiedotetaan Ilmailumuseon verkkosivuilla: http://ilmailumuseo.fi/kaivari/ sekä tapahtuman Facebook-sivulla: https://www.facebook.com/kaivariairshow/

Lehdistökuvat: https://www.flickr.com/photos/ilmailumuseo/albums/72157680327730195

Kaivopuiston lentonäytös on Suomen Ilmailumuseon järjestämä ilmailun suurtapahtuma. Lentonäytös lennetään Helsingin edustalla perjantai-iltana 9.6.2017. Näytöksen esiintyjinä nähdään niin ilmailun klassikoita kuin nykypäivän ja tulevaisuudenkin koneita. Tapahtuma levittäytyy maalle, merelle ja ilmatilaan. Lentonäytös on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa. Tapahtuman yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Finavia, SEK, Suomen Ilmailuliitto ja Vantaan kaupunki.

Lisätietoja:

Perttu Karivalo, lentonäytöksen johtaja
040 5431539, perttu.karivalo@nightsky.fi

Valeri Saltikoff, näyttelypäällikkö, Suomen Ilmailumuse0
044 062 6252, valeri.saltikoff@ilmailumuseo.fi

 Suomen Ilmailumuseo on valtakunnallinen erikoismuseo, joka ylläpitää Suomen laajinta ilmailuaiheista kokoelmaa. Museon kokoelmien painopisteenä on Suomen ilmailu ja suomalaisten suunnittelemat tai käyttämät lentokoneet. Ilmailumuseo on aktiivinen ja elämyksellinen kansainvälisen tason museokohde. Museo sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella Vantaan Aviapoliksessa. Ilmailumuseota ylläpitää Suomen Ilmailumuseosäätiö.LÄHDE LENTOON!