Vuonna 1953 Aero O/Y täytti 30 vuotta ja matkustamisen maailmassa kääntyi uusi sivu. Helsinki-Vantaan uusi lentoasema oli avattu olympiavuonna 1952 ja Suomi oli olympialaisten myötä saanut kansainvälistä nostetta. Olympiavuoden taivaalla Aeron laivastossa jyristelivät Dakotat, mutta jo seuraavana vuonna Aero aloitti laivastonsa uusimisen ja hankki DC-3-koneiden rinnalle kolme uutta Convair-tyyppistä konetta. Convairit olivat Aeron historiassa ensimmäinen konetyyppi, jota hankittiin kerralla useampi kappale. Ne liikennöivät Suomessa vuosina 1953–1980. Aerolla / Finnairilla ja Kar-Airilla oli niitä käytössä yhteensä 9 kappaletta. Finnairin historian pisimpään palvellut kone, 27 vuotta palvellut Convair Metropolitan OH-LRB lensi viimeisen lentonsa 30.4.1980 ja lahjoitettiin Suomen Ilmailumuseoon. Convairien juhlavuonna Ilmailumuseo on haastatellut konetyypissä työskennelleitä lentoemäntiä, ja haastattelujen pohjalta on julkaistu kolme videota YouTube-palvelussa.

Uusi ammattikunta nousee siivilleen

Aeron ensimmäinen lentoemäntäkurssi oli järjestetty vuonna 1947, joten toimenkuva oli Convairien saapuessa edelleen tuore ja ihmeellinenkin. Kielitaitoiset, hyväkäytöksiset, monitaitoiset ja tyylikkäät ”ilmaemännät” saivat julkisuudessa paljon huomiota ja työ oli varmasti monen nuoren haave. Ensimmäinen haastateltavistamme, lentoemäntä Eva Taivainen aloitti uransa olympiavuonna jo ennen Convairien saapumista. Ihmisläheinen Eva vaihtoi lastentarhanjohtajan urahaaveensa lentoemännän työhön luettuaan lentoemäntä Tetti Pitkäniemen haastattelun – ja lensi vuoteen 1980 saakka, viimeisimmät vuodet viikonloppuemäntänä.

Convairit nostivat matkustamopalvelutyön ja matkustamiskokemuksen aivan uudelle tasolle. Paineistettu runko nosti koneet säärintaman yläpuolelle, kolmen kilometrin korkeuteen. Nojatuolimaiset penkit, tarjotinpöydät ja runsas jalkatila loivat loisteliasta tunnelmaa. Uunit mahdollistivat lämpimän ruuan tarjoilun, ja lentoemännän työhön tulivat tarjoilun monipuolistumisen ohella kuulutukset.

Pariisi, Lontoo…

Convairien myötä Aero pystyi avaamaan 1953 uusia reittejä ulkomaille, ja tarjontaan tulivat reitit sekä Pariisiin että Lontooseen. Yhtiö käyttikin tuolloin mainoslauseenaan runollista ”Päivässä Pariisiin”. Aikataulun mukainen matka-aika kahdella välipysähdyksellä Helsingistä Pariisiin oli 7 tuntia ja 40 minuuttia. Vuonna 1956 Finnair, ensimmäisenä länsimaisena lentoyhtiönä, avasi reitin myös Moskovaan.

Mirjam Seilo aloitti lentoemäntänä vuonna 1965 ja Convair Metropolitan oli hänen ensimmäinen työpaikkansa Aerolla. Hän lensi vuoteen 1997 saakka, ja oli mukana Finnairin ”Amerikan valloituksessa” DC-8-koneiden myötä. Convairien merkitys on erityisesti siinä, että ne valmistivat tietä pidemmille yhteyksille ja suihkukoneiden aikakaudelle.

Lentoemännän työ muutoksessa

Satu Eckhardtin vuosikurssi 1979 oli viimeinen, joka aloitti lentämisen Convairilla. Tuohon aikaan Connat olivat siirtyneet jo kotimaan liikenteeseen. Hyppylentoja ympäri Suomen riitti – kohteina muun muassa  Lappeenranta, Mikkeli ja Varkaus.

Satu lensi vuoteen 1997 saakka. Hänen aloittaessaan Finnairilla oli 300 lentoemäntää ja stuerttia ja ”kaikki tunsivat toisensa”. 2000-luvulla lentoemäntien ja stuerttien määrä on vaihdellut runsaasti, huippuvuosien yli 2000 emännästä ja stuertista nykyiseen noin tuhanteen.

70-vuotias tavattavissa

Convair 340/440 on kahdella mäntämoottorilla varustettu matkustajakone. Se oli Aeron / Finnairin ensimmäinen konetyyppi, jossa oli paineistus. Ensimmäinen Aeron Convair CV-340 OH-LRA aloitti reittiliikenteessä huhtikuussa 1953, ja sitä seurasivat OH-LRB sekä OH-LRC. Vuonna 1956 koneet muutettiin CV-440-tyyppisiksi, ja siitä eteenpäin uudemmat koneet olivat kaikki Convair Metropolitan -tyyppisiä. Myös Kar-Air toi Suomeen kaksi Convair Metropolitania. Tyyppimuutoksessa etenkin matkustamomukavuus parani paremman äänieristyksen myötä.

Ilmailumuseon II-halli on käytännössä rakennettu OH-LRB:n ympärille. Tällä suuren kokoluokan museoesineellä on pituutta 25 metriä, korkeutta 8,5 metriä ja siipien kärkiväli on 32 metriä. Kone on eittämättä museon suosituin kohde, pääseehän sen matkustamoon tutustumaan myös sisäpuolelta. Koneen etuosassa on myös mahdollista kokeilla varovaisesti penkkien matkustusmukavuutta – muut penkit ja hauraat verhokiinnitykset on suojattu pleksien taakse niiden säilymisen turvaamaksi.   

Haastattelijana videoilla on museolehtori Tiia Fynes. Haastateltavien kontaktoinnissa saimme suurta apua lentoemäntien ja stuerttien Evergreens -yhdistykseltä. Kiitämme yhdistyksen aktiiveja, erityisesti Pirjo Hellmania, suuresta avusta ja kiitämme kaikkia haastateltaviamme arvokkaasta ajastanne ja unohtumattomasta yhteisestä keskusteluhetkestä.

Artikkelikuva: Lentomatkustusta Finnairin Convair-liikennekoneessa vuonna 1959. Teknillisen korkeakoulun arkkitehtioppilaiden 4. vuosikurssi matkalla Saksaan. Lentoemäntä on tuntematon – otamme mielellään lisätietoja, jos sinulla on sellaisia! Finnair Oyj:n kokoelma / Suomen Ilmailumuseo.