Ensimmäisessä ilmailuhistoriallisessa Digimuseo-näyttelyssä tullaan tutustumaan muutamien koneyksilöiden avulla Douglas DC-3 / C-47 -konetyyppiin. Valmisteilla olevassa näyttelyssä Suomen Ilmailumuseon pihalla sijaitsevan, Airveteran Oy:n omistaman OH-LCD ”Lokki” -koneen 3D-malliin sijoitetaan kaksi kotimaisista museoistamme löytyvää koneyksilöä: Ilmailumuseossa Vantaalla näytteillä oleva OH-VKB ja Suomen Ilmavoimamuseossa Tikkakoskella oleva DO-4. Diginäyttelyssä esitellään myös Ilmailumuseoyhdistys ry:n DO-5 -projektia.

Hanke on Ilmailumuseoyhdistys ry:n, Suomen Ilmailumuseon ja Suomen Ilmavoimamuseon yhteinen, ja sen käynnistämisestä voit lukea aiemmasta blogikirjoituksesta.

Ilmailuhistoriallisen Digimuseo-näyttelymme 3D-mallinnus ja 360-kuvaukset on nyt saatu valmiiksi. Tämänkertaisessa blogikirjoituksessa kurkistetaan kulisseihin ja kerrotaan taustalla tehdystä työstä.

”Lokki” lentää 3D:hen

Digimuseon yhteistyökumppani 3D-tuotannoissa on virtuaalista tarinankerrontaa tekevä Arilyn. Arilyn on suomalainen teknologiayritys, joka on keskittynyt laajennetun todellisuuden ratkaisuihin eli XR:ään (Extended Reality). Mallinnusasiantuntijoina kanssamme ovat työskennelleet vastaava tuottaja Eeva Jäntti ja 3D-suunnittelija Topi Jalvas. Eeva vastaa parhaiden ratkaisujen löytämisestä juuri tähän näyttelyyn, sekä tuotantoprojektin läpiviennistä alusta loppuun saakka. Topi toteuttaa kaikki näyttelyn 3D-elementit sekä sen teknisen toteutuksen.

”On upeaa tuoda tällainen uljas iso 3D-malli online-näyttelytilaan. Tämä on juuri sellainen kohde, missä virtuaalisen näyttelyn lisäarvo todella tulee esille. Komealta näyttää jo projektin alkuvaiheessa”, kertoo Eeva.

Douglas DC-3 -koneista on mahdotonta puhua ilman ylisanoja: niin ihailtu, tunnettu ja laajalle levinnyt konetyyppi on. Tästä oli 3D-mallinnuksessa se huomattava etu, että valmiiksi mallinnettuja koneita työn pohjaksi oli saatavilla. Avainsanana tässä tietenkin kustannustehokkuus – näin pystymme tuottamaan hankkeessa enemmän sisältöjä, kuin muuten olisimme määritetyllä budjetilla saaneet aikaan. Valmista pohjaa on täydennetty ”Lokin” ominaispiirteillä. Koneet ovat yksilöitä, ja eroavaisuuksia on mm. ovien ja ikkunoiden sijainnissa. Käsityönä onkin sekä valokuvattu konetta että haettu arkistoaineistoja.

”Projektin mielenkiintoisin haaste oli saada tämän Douglas DC-3 koneen 3D-malli vastaamaan OH-LCD ”Lokki” -konetta. Apuna olevien referenssikuvien kautta onnistuimme saamaan koneen 3D-mallin ja sen tekstuurit lähelle alkuperäistä”, avaa Topi 3D-työskentelyä.

Kolmosia kuvaamassa 360-tekniikalla

Ilmailuharrastajat ovat varmasti olleet koko ajan aivan kärkijoukoissa kiinnostuksessaan 360-kuvaa kohtaan, ja upeita ilma-aluskuvia on saatu ihailla jo vuosien ajan eri foorumeilla. Kärkijoukoissa on samoin Insite Finland, joka kuvaa 360-virtuaaliesittelyjä ja tuottaa niihin liittyviä palveluja. Joonas Hijama on ollut alan kehityksessä mukana jo pitkään.

”360-kuvaus alkoi lyödä itseään läpi USA:ssa 2010-luvun puolivälissä. Ensin kiinnostuttiin street view -katunäkymistä ja sen jälkeen sisäkuvien tallentamisesta. Koska 360-kuva lisäsi vahvasti Google-näkyvyyttä, yritykset kiinnostuivat tilaamaan esittelyjä, mikä on vienyt alaa nopeasti eteenpäin”, summaa Joonas 360-kuvauksen taustoja. 

Insite Finland on tuottanut useita 360-esittelyitä Digimuseolle. Suomen maatalousmuseo Sarka oli ensimmäisiä Insite Finlandin kuvaamia Digimuseokohteita, ja Sarkaan on tuotettu jo toinenkin näyttely. Joonas mainitsee mielenkiintoisena ja monipuolisena kohteena Suomen Joutsenen, johon kuvattiin sisätilakuvien lisäksi ulkokuvaa eli kansinäkymiä ja ilmakuvaa. Muinaiseen Turkuun sijoittuva Luostarinmäki 1827 -esittely puolestaan on 360-kuvaustekniikalla 3D-kuvien pohjalta koostettu kokonaisuus. Kuvausten lisäksi Insite Finland on avustanut äänituotannoissa ja pohjapiirrosten laatimisessa.

”Digimuseon ilmaiset sisällöt ovat yleisölle mieluisia. Ne ovat hyviä herättelemään mielenkiintoa museovierailua varten. Digimuseon vahvuutena on tietenkin, että sen avulla pääsee kohteisiin, joihin ei muuten  olisi pääsyä”, lisää Joonas.

Hitchcockin jäljissä Vantaalla

Nyt tehtyjen kuvausten erityispiirteiksi Joonas mainitsee kohteet sinänsä – ensimmäinen ilmailuhistoriallinen näyttely sisältää luonnollisestikin ilma-aluksia, eikä tällaista kuvaustehtävää ole vielä Digimuseon historiassa tullut vastaan. Kuvausolosuhteet vaativat hieman pyörittelyä, sillä esimerkiksi alusten WC-tilat ovat hyvin pienet. Kokonaisuutena Joonas kuvailee hanketta jännäksi projektiksi, 360-kuvien yhdistyessä lopulta 3D-malliin.

Varsinaiset 360-kuvaukset sinällään olivat nopea toimitus. Enemmän aikaa kului koneiden avaamiseen ja siistimiseen sekä esillepanoon, kuin kuvaamiseen. 

Ensimmäisenä kuvattiin Ilmailumuseossa Vantaalla sijaitseva OH-VKB. Vuonna 1937 Santa Monicassa rakennettu kone on yksi maailman ensimmäisiä kolmosia – ensimmäinen yksilö valmistui vuonna 1935. Valmistumisensa jälkeen koneemme laivattiin Hollantiin ja se päätyi ABA-lentoyhtiölle Ruotsiin tunnuksella SE-BAC ”Falken”. Ruotsinvuosien jälkeen kone saksalaistui SAS:lle, ja kulki nimellä ”Folke Viking”. Loppu onkin suomalaisen ilmailun historiaa sekä Kar-Airin historiaa, johon kuuluu niin matkustajalentoja, geologista tutkimusta kuin myös Alfred Hitchcockin Topaz-elokuvan kuvaukset vuonna 1969.

Katonrajan kuvauksissa Tikkakoskella

”Äärimmäisen käyttökelpoinen moniin tarkoituksiin”, luonnehtii Suomen Ilmavoimamuseon konservaattori Harri Huopainen esitellessään DO-4:sta, jolla on historiaa Ilmavoimissa useissa eri tehtävissä. Vuonna 1994 rakennettu yksilö myytiin ja lennettiin Suomeen vuonna 1947, aluksi Aero O/Y:lle. OH-LCF tunnuksen saanut kone toimi alkuun kuljetuskoneena lempinimellä ”Kyytipoika”. Kuljetuskoneesta tie vei matkustajakoneeksi, ja vuonna 1960 Ilmavoimien palvelukseen vuoteen 1982 saakka.

DO-4 on Ilmavoimamuseon perusnäyttelyssä – katonrajassa. Näin ollen kuvaustoimenpiteet vaativat työskentelyä henkilönostimen avulla niin valmistelu-, kuvaus- kuin myös lopputyövaiheessa. 

Kulisseissa tuunataan ja tutkitaan

Tällaista siis tapahtuu Digimuseo-hankkeen kulisseissa. Kulissikierroksella kuuluu mainita kaikesta siitä yleisölle näkymättömästä, välttämättömästä työstä, jota kaikkeen museotyöhön kuuluu. Vaikka elämme digiaikaa, taustalla on suuret määrät ihmisten välistä yhteistyötä sekä monenlaista huoltoa ja valmistelua.

Palaveerauksen ja organisoinnin ohella koneita on museo- ja kiinteistöammattilaisten toimesta siistitty ja samalla niiden kuntoa on tutkittu. Ainutlaatuiset yksilöt vaativat säilyäkseen jatkuvaa seurantaa ja huoltoa, kuten kosteudenpoistoa ja muuta olosuhdevalvontaa. Ehkäpä muistat myös tämän seuraavan kerran digimuseossa surffatessasi – taustalla on aito asia.

Hanke on nyt edennyt työpöytävaiheeseen. Museoiden asiantuntijat ovat valikoineet sisältöaineistoja, joiden pohjalta näyttelypäällikkö Valeri Saltikoff on koonnut näyttelykäsikirjoituksen ja sisällöt. Toukokuu on vaihtumassa kesäkuuksi ja näyttelyn valmistuminen alkaa jo häämöttää. Pysy jaksolla!

Suomen Ilmailumuseo vastaa hankkeen koordinoinnista ja jatkossa ylläpidosta. Hanke on saanut Ilmailumuseoyhdistyksen hakemana Maanpuolustuksen tukisäätiön avustuksen perustamis- ja liittymiskustannuksiin.