Pääsiäistervehdyksiä

Keräilijän kokoelmista

Tuula Heikkola – laskuvarjohyppääjä, valokuvaaja ja postikorttikeräilijä

Suomen Ilmailumuseo otti syksyllä 2019 vastaan kokoelmalahjoituksen, joka käsitti laskuvarjourheiluun liittyviä valokuvia, lehtileikkeitä ja muuta arkistoaineistoa. Aineisto oli peräisin keväällä edesmenneen Tuula Heikkolan jäämistöstä, ja sen lahjoitti museolle Heikkolan leski.

Tuula Heikkola (1945 -2019) harrasti laskuvarjourheilua 1960- ja 1970-lukujen taitteessa. Aktiivinen ilmailu-ura oli suhteellisen lyhyt – Heikkola hyppäsi ensimmäisen hyppynsä Malmilta 1.11.1969, ja hyppyharrastus kesti vain muutaman vuoden. Hänen jäämistöönsä kuuluvaan hyppypäiväkirjaan on merkitty yhteensä 39 hyppyä. Tuula Heikkola oli Suomen Laskuvarjokerho ry:n jäsen.

Oman hyppyharrastuksensa ohella Tuula Heikkola myös valokuvasi kotimaista laskuvarjourheilua. US-kuvatoimistossa työskennellyt Heikkola kuvasi muun muassa Suomen Laskuvarjokerhon toimintaa, kehon aktiiviharrastajia, harrastustoimintaa sekä lajin SM- ja PM-kilpailuja. Heikkola teki yhteistyötä myös Ilmailu-lehteen valokuvanneen Erkki Näätäsen kanssa – parivaljakko perusti 1970-luvun alussa epävirallisen toiminimen ”Parafoto”.

Noin 800 valokuvan otos muodostaakin pääosan Ilmailumuseon vastaanottamasta Tuula Heikkolan kokoelmasta. Aineisto sisältää myös paljon muuta mielenkiintoista – muun muassa noin 700 ilmailuaiheista postikorttia. Tuula Heikkola harrasti ilmailun ohella myös postikorttien, kiiltokuvien ja keräilykuvien keräilyä. Lisää Heikkolasta voit lukea oheisesta artikkelista.

Tuula Heikkolan pääsiäisaiheisten postikorttien myötä haluamme toivottaa kaikille iloista pääsiäistä ja hyvää kevättä!

Huom!

Osaan verkkonäyttelyn kuvista on piilotettu digitaalista lisäsisältöä (AR), jonka voit avata älypuhelimellasi Artvive-sovelluksella! AR-sisältö liittyy Haaga-Helian opiskelijaprojektiin, jossa tutkitaan uusien digitaalisten teknologioiden ja palveluiden käyttöä. (Projektiin liittyi kysely, joka päättyi 17.5., mutta AR on edelleen nähtävillä.)

AR-sisältöön tutustuaksesi tarvitset Artivive-sovelluksen, jonka voit ladata maksutta iOS- ja Android-laitteille. Toimi näin:

  • Avaa verkkonäyttely tietokoneesi verkkoselaimella
  • Lataa maksuton Artivive-sovellus mobiililaitteelle, joko App Storesta tai Google Play -kaupasta.
  • Avaa Artivive-sovellus, ja skannaa kameralla – löydätkö kaikki!

Mikäli sovelluksen käytöstä tule kysyttävää, ota yhteyttä museoon: valeri.saltikoff@ilmailumuseo.fi.

null

Kissa on päässyt tipun kyytiin ennen Venäjän vallankumouksen aikaa.

null

SKS:n mukaan ensimmäinen pääsiäiskortti lienee pantu Suomessa postiin 1871; tosin kuoressa ajan tavan mukaan. Vanhin säilynyt Suomessa painettu pääsiäiskortti on vuodelta 1888.

null

Tervehdys pariisilaisittain vuonna 1912 Mamon & Papa Gilbertille.

null

Nuorukainen Edvin E. Helsingistä sai näin hauskan tervehdyksen 1913.

null

Osuuskunnan talon Hilda-neitiä tervehtii... (1912)

Katso tätä kuvaa puhelimesi Artvive-sovelluksella.

null

Tervehdyksen neiti Lyydille Viipurinläänin Uukuniemeen lähettää eräs, joka on aiemmin kuvansakin laittanut vaan mihin lie hukkunut... (1915).

null

``Kellokeskiviikko`` on yksi pääsiäisen viikonpäivien nimistä, joka ei kuitenkaan liity tähän kuvaan.

null

1908.

null

Karan kartanon neitiä tervehdittiin näin romanttisesti vuonna 1903.

null

Lahden hiivatehtaan konträktööriä muistettiin vuonna 1917 Porvoosta käsin.

null

Fröken Maja R. sai keväällä 1918 tämän kortin Eldalta.

null

Tässä pari kokoelman vanhimpia kortteja.

null

Tässä pari kokoelman vanhimpia kortteja. Kirje sinulle!

null

SKS:n mukaan Ruotsissa lapset antoivat toisilleen pääsiäiskirjeitä, joissa oli matkustuslupa ja matkatoivotus Kyöpelinvuorelle. Tapa levisi Pohjanlahden itäpuolelle ja oli esikuvana noita-aiheisille pääsiäiskorteille.

Katso hieno sarja vauhdikkaita noitalentonäytöksiä!

null

Vauhdikasta pääsiäistä...

null

Hauskaa pääsiäistä...

null

Hauskaa pääsiäistä...

null

Katso tätä kuvaa puhelimesi Artvive-sovelluksella.

null

Iloista pääsiäistä...

null

Rattoisaa pääsiäistä...

null

Mainiota pääsiäistä...

null

Hyvää pääsiäistä...

null

ja rattoisaa pääsiäistä..?

null

Hauskaa pääsiäistä toivottavat ystävät ja tuttavat!

null

Ruotsalainen Jenny Nystörm (1854-1946) tunnetaan erityisesti tonttukuvittajana. Nyström otti teoksillaan myös kantaa, ja SKS:n mukaan tuki pääsiäiskorttiensa lippuaiheilla Norjan ja Suomen itsenäistymistä. Nyströmiltä löytyy myös tämä humoristinen pääsiäisnoitakuvaus.

Katso tätä kuvaa puhelimesi Artvive-sovelluksella.

null

Sota-ajan kortissa otettiin huomioon säännöstelyn tuska.

null

Kenttäpostissa kulkenut tämäkin haikea vilkutus.

null

Täsmäisku?

null

Sveitsissä syntyneen suomalaisen oopperalaulaja, kuvittaja, piirtäjä ja liikemies Arnold Tilgmannin (1902-1978) tuotanto oli hyvin suosittua sota-aikaan.

Katso tätä kuvaa puhelimesi Artvive-sovelluksella.

null

Sotilaspojan tervehdys. A. Tilgmann.

null

Lentolaivue tervehtii! Tilgmannin kortti tämäkin.

null

Kortista löytyy nimi Unto Virta.

null

Kirjeestä kiittäen.

null

Terveisin kotiväki.

null

Katso tätä kuvaa puhelimesi Artvive-sovelluksella.

null

Jälleen hauska korttipari!

null

Sinne ja takaisin?

null

Munia puutarhaan muniva pääsiäisjänis liittyy erityisesti keskieurooppalaisiin perinteisiin.

null

SKS:n mukaan uskonnolliset aiheet ovat olleet yleisiä ortodoksien pääsiäiskorteissa, protestanteilla taas asetelmat ja leikkisät eläin- ja satuhahmot...

null

...kortit ovat seuranneet ajan tyylisuuntia, valtakunnan tapahtumia ja tekniikan kehitystä, mutta satiirin viljelystä huolimatta ne ovat liikkuneet enemmän lasten kuin aikuisten maailmassa.

null

O-ou!

null

Ihmistä on kautta aikojen kiehtonut ``alkumunan`` tarina.

null

Skyyttien haudoista on löydetty marmorista, savesta ja muista aineista tehtyjä munia. Etruskien haudoista on löydetty koristeltuja linnunmunia. Munien liittyneen mytologiassa luomiseen, hedelmällisyyteen ja kasvuun. Kristillisessä perinteessä munankuori symboloi hautaa ja munasta kuoriutunut pääsiäistipu symboloi haudasta nousevaa Kristusta.

null

Ortodoksisessa perinteessä punainen muna viittaa kertomukseen keisarista ja Magdalan Mariasta.

null

Tekniikan ihmeitä, ja kevään.

null

Varovasti ilmojen teillä!

null

Eikä unohdeta mämmiä!

Mämmin historia ulottuu satojen vuosien päähän, ensimmäiset kirjalliset maininnat löytyvät 1700-luvulta. Vanhoissa resepteissä kaikki makeus mämmiin tuli imelletystä ruisviljasta. Mämmi on läntistä ja lounaista ruokaa, mutta nimi tulee idästä. Karjalan ja vatjan ohjella ``mämmi`` löytyy viron murteista ja pohjois-saamesta.

Suomen Ilmailumuseo toivottaa hyvää pääsiäistä tämän verkkonäyttelyn myötä!

Verkkonäyttely korvaa Avia-kabinettiin suunnitellun Tuula Heikkolan postikorttikeräilyharrastuksesta kertovan näyttelyn keväällä 2020.

Verkkonäyttely on avoinna 31.5.2020 saakka.

X