Erikoisnäyttelyt

Ajatuksia herättäen

KÄYNNISSÄ

Sarjakuvataidenäyttely: Hangaarin Kummitus (Avia-kabinetti)

Ilmailumuseon Avia-kabinetissa on esillä Iriini Kalliomäen ja Kiira Mukan sarjakuvataidenäyttely Hangaarin kummitus. Näyttely esittelee tekijöiden samannimisen sarjakuvakirjan kuvituksia ja tekoprosessia. Näyttely on avoinna 3.10.2026–31.3.2027.

Hangaarin kummitus (Suuri Kurpitsa, 2026) kertoo Suomen ensimmäisen naislentäjän Vuokko Knuutilan tarinan siitä hetkestä, kun ilmailukärpänen puraisee, aina taivaalle asti. Samalla se kuvaa 1930-luvun Helsinkiä iloineen ja ilmiöineen. Näyttelyssä pääset kurkistamaan, miten tarina on syntynyt luonnoksista valmiiksi sivuiksi.

Kuvitusten rinnalla on esillä Ilmailumuseon kokoelmien esineitä, jotka liittyvät Vuokko Knuutilaan ja hänen aikakauteensa. Nähtävillä on myös tunnustus, jonka Knuutila sai Ilmailuklubilta vuonna 1931.

Sarjakuvakirja Hangaarin kummitus

Hangaarin kummitus on tositapahtumiin perustuva tarina nuoresta naisesta, joka uhmaa säätä ja ennakkoluuloja tavoitellessaan ensimmäisenä naisena Suomessa lentolupakirjaa.

1930-luvun Helsingissä on jotain tuttua, mutta myös paljon kummaa ja kiinnostavaa. Uimarannalla esiintyy merileijonia, ja ravintolassa pitää olla juovinaan teetä, vaikka kupissa kuplii samppanja. Kaupungissa elää uusi sukupolvi elämänjanoisia moderneja naisia, jotka käyvät töissä, harrastavat urheilua ja tapaavat toisiaan kahviloissa.

Yksi heistä on Vuokko Knuutila. Hän päättää saavuttaa jotain, mihin Suomessa on yltänyt vain kourallinen miehiä. Matka Suomen ensimmäiseksi lentäjättäreksi on täynnä jäisiä sormia, epäilyjä, pänttäämistä ja harjoittelua. Onneksi neuvokas Vuokko osaa myös nauraa itselleen, vaikka matkaan mahtuu jos jonkinlaista mutkaa ja kommellusta.

Hangaarin kummitus -sarjakuvakirjaa on myynnissä Ilmailumuseossa.

Käytännön tiedot

  • Paikka: Ilmailumuseo, Avia-kabinetti
  • Aika: 3.10.2026–31.3.2027, museon aukioloaikoina
  • Pääsy: Vapaa pääsy

Huomioithan, että Avia-kabinettia vuokrataan myös kokouskäyttöön. Voit tarkistaa kabinetin varaustilanteen etukäteen asiakaspalvelustamme.

PÄÄTTYNEET NÄYTTELYT

Ilmailutaidetta: Petri Kauppi, (Avia-kabinetti)

Suomen Ilmailumuseon Avia-kabinetissa Petri Kaupin ilmailutaidenäyttely. Näyttely on nähtävissä museon aukioloaikoina niiltä osin, kun kabinetissa ei ole kokousvarauksia. Voit halutessasi varmistaa kabinetin avoinna olon asiakaspalvelusta (asiakaspalvelu@ilmailumuseo.fi, (0)9 8700 870). Näyttelyyn on vapaa pääsy.

Petri Kauppi on 51-vuotias järvenpääläinen ilmailua harrastava valokuvaaja. Kauppi tekee omista valokuvistaan ilmailuaiheisia teoksia. Kaupin taiteen tekeminen alkoi vuonna 2017 sattuneen lento-onnettomuuden jälkeen, jolloin hän joutui pitkäksi ajaksi sängyn ”vangiksi” ja kaipasi tekemistä.

Kauppi kertoo käyttävänsä kussakin teoksessa useampaa itse ottamaansa valokuvaa. Kuvien yhteensopivuuden ja muokkauksen hän tekee PhotoShopilla. Osa valokuvista on otettu oikeista lentokoneista lentonäytöksissä tai museoissa, osa erittäin hyvin rakennetuista pienoismalleista.

Petri Kauppi tekee mielellään myös asiakkaan toiveiden mukaan kustomoituja taideteoksia. Hänen taidettaan voi katsella myös Instagramissa: @peteaviationphoto sekä Facebookissa: Pete-AviationPhoto.

VL Myrsky II -entisöintiprojektin näyttely, 5.3.-31.5.2022 (Välihalli)

VL Myrsky II – entisöintiprojektista kertovassa näyttelyssä museossa kävijöille esiteltiin demosiiven avulla, minlainen oli rakenteeltaan ja myös laitteiltaan suomalaisen II maailmasodan aikaisen VL Myrsky II -hävittäjän puurakenteinen siipi. Demosiipi käsittää Myrskyn 2,5 metriä pitkän oikeanpuoleisen siiven ja metrin mittaisen vasemmanpuolisen siiven tyviosan. Demosiiven rakentamisessa testattiin Myrskyn siiven tyviosan rakentamista ennen ryhtymistä Myrsky MY-14 varsinaisten siipien rakentamiseen. Demosiipeen on asennettu kaikki Myrskyn siiven sisään tulevat laitteet kuten laskuteline, siivekkeiden käyttölaitteistot sekä lisäpolttoainetankin/pommin ripustin. Asian havainnollistamiseksi demosiiven yläpintaa on jätetty verhoilematta.

VL Myrsky II -entisöintiprojekti on Ilmailumuseoyhdistyksen, Suomen Ilmavoimamuseon ja Suomen Ilmailumuseon yhteisprojekti, jonka tarkoituksena on entisöidä VL Myrsky II -hävittäjälentokone MY-14. Projektin päätukija on Patria Oyj, ja toinen päätukija on Sinituote Oy.

Malmin lentokenttä ja Wanha Rouva 10.1.2022-31.12.2023 (Avia-kabinetti)

Maria-Pelagea Keurulaisen valokuvanäyttely Malmin lentokenttä ja Wanha Rouva museon Avia-kabinetissa.

Maria-Pelagea Keurulainen on helsinkiläinen 40-vuotias itseoppinut harrastekuvaaja. Hän aloitti valokuvaamisen järjestelmäkameroilla vuoden 2014 alussa äidiltään joululahjaksi saamallaan kameralla. Lentokoneisiin ja Malmin lentokenttään Maria tutustui mennessään vapaaehtoiseksi Malmin Lentoaseman Ystävien teltalle vuoden 2014 Helsinki International Air Show’hun. Kentällä ollessaan hän näki ja varsinkin kuuli DC-3 ”Wanhan Rouvan” ensimmäistä kertaa. Tästä alkoi pikkuhiljaa Marian ja Wanhan Rouvan yhteinen taival, aluksi konetta valokuvaten ja vuodesta 2015 lähtien DC-yhdistyksen operoiman ja huoltaman koneen miehistössä.

SAAB: Yli 80 vuotta ilmaa siipien alla, 6.3.-30.12.2021 (Välihalli)

Puolustus- ja turvallisuusyhtiö Saabin ilmailuhistoriasta kertova näyttely Suomen Ilmailumuseon vaihtuvien näyttelyiden Välihallissa 6.3.-30.12.2021 (pl. museon sulkuaika pandemiasyistä). Näyttelyn tuottaa Saab Finland Oy yhteistyössä Suomen Ilmailumuseon kanssa. Näyttely oli alunperin vuodelle 2020, mutta sulkutoimien vuoksi rinnalle tuotettiin virtuaalinäyttely ja näyttelyaikaa jatkettiin vuoden 2021 loppuun saakka.

Näyttely on kolmas Ilmailumuseon kanssa yhteistyössä tehty näyttely. Saabilla on pitkä historia suomalaisessa ilmailussa. Talvisodan kalustohankintoja koottiin Saabin tehtailla Trollhättanissa, ja koelennettiin esimerkiksi USA:sta ostetut uudet Brewster 239 -hävittäjät sekä osa italialaisvalmisteisista Fiat G.50 -koneista. Saab 91 Safirit palvelivat 1960-1980 -luvuilla Ilmavoimien koulu- ja yhteyskoneina, ja Saab 35 Draken -hävittäjät muodostivat Ilmavoimien rungon vuosina 1972-2000.

I.V.L. K.1 Kurki, 18.12.2018 - 22.4.2019 (Välihalli)

I.V.L. K.1 Kurki -näyttely Suomen Ilmailumuseon välihallissa 18.12.2018 – 12.5.2019.

Vuonna 1927 Ilmailuvoimien lentokonetehtaalla Suomenlinnassa valmistuneen urheilu-, matkailu- ja harrastuskoneen entisöinti valmistui loppuvuonna 2018. Kurki-näyttelyssä se oli näytteillä kokonaisena ensimmäistä kertaa viimeisen lentonsa jälkeen. Viimeisen kerran Kurki lensi 12.9.1927. Kaikkiaan koneella lennettiin 55 koelentoa ja sille kertyi lentoaikaa 13 h 19 min. Kurkea tarjottiin myös ilmavoimille yhteyskoneeksi, mutta tilausta ei syntynyt.

Kurjen entisöinti alkoi Ilmailumuseoyhdistyksen Tiistaikerhossa 16.4.2016. Tiistaikerholaisten lisäksi osa Suomen Ilmailumuseon henkilökunnasta on osallistunut entisöintityön toteuttamiseen. Museo on tukenut projektia myös työväline- ja materiaalihankinnoin.

Näyttely tarkasteli lentokonetehtaan ensimmäisten toimintavuosien historiaa, lentokoneen rakennuksen kehitystä Suomessa ja Kurjen entisöintiä nykykuntoonsa. Työhön käytettiin noin 4 000 tuntia.

Saabin 80-vuotisjuhlanäyttely, 21.6. - 30.12.2017 (Välihalli)

Puolustus- ja turvallisuusyhtiö Saabin ilmailuhistoriasta kertova näyttely Suomen Ilmailumuseossa 21.6.–30.12.2017. Näyttelyn tuotti Saab Finland Oy yhteistyössä Ilmailumuseon kanssa.

Näyttelyssä tutustuttiin Saabin pitkään ja innovaatioita täynnä olevaan ilmailuhistoriaan. 80-vuotisen taipaleensa aikana yhtiö on valmistanut yli 5 500 lentokonetta ja yli 15 eri lentokonetyyppiä niin sotilas- kuin siviilikäyttöön. Lisäksi näyttelyn yhteydessä pääsi kokeilemaan Saab J35 Draken -hävittäjän simulaattoria. Draken on tehnyt pitkän palvelusuran myös Suomen ilmavoimissa vuosina 1972–2000 – viimeisen kerran konetyyppi lensi Suomessa Kaivopuiston lentonäytöksessä 9.6.2017.

Nykypäivänä maailman johtaviin puolustus- ja turvallisuusyhtiöihin lukeutuva Saab Ab on perustettu vuonna 1937. Tuolloin yhtiön toiminnan pääpaino oli Ruotsin ilmavoimien lentokoneiden valmistuksessa. Toisen maailmansodan jälkeen Saabin toiminta kansainvälistyi ja laajeni. Nykyään Saab valmistaa yli 600 erilaista meri-, maa-, ilma- ja turvallisuusjärjestelmää, sukellusveneistä aina hävittäjälentokoneisiin, ja kenttäsairaaloista etälennonjohtojärjestelmiin. Yhtiöllä on toimintaa yli sadassa maassa, kaikilla mantereilla.

Suomessa Saab on aloittanut toimintansa jo vuonna 1946. Nykyään Saab Finland Oy sekä Saabin tytäryhtiö Combitech Oy työllistävät Suomessa yli 70 henkilöä.

X