Mitä dokumentteja on säilynyt 1900-luvun vaihteessa syntyneeltä liikennelentäjältä? Millainen on ”Kulosaaren Taivaankirpun” rakennuspäiväkirja 1930-luvulta? Entä millaisia olivat jatkosodan aikaiset rintamapiirrokset? Kuluvana vuonna Ilmailumuseo pyrkii jo tehtyjen julkistusten lisäksi parantamaan mahdollisuuksia ilmailualan historian tutkimukselle tarjoamalla yhä sujuvampaa pääsyä lähdetietojen äärelle. Museo avasi hiljattain kirjastonsa tietokannan Finnaan ja nyt olemme tarjoamassa portaalin yhteen asiakirjakokoelman osa-alueeseen, henkilöarkistoihin. Aineistot ovat syntyneet eri tavoin ilmailua ammatikseen harjoittaneiden tai eri lajeja harrastaneiden yksityishenkilöiden toimesta.

Valtakunnallisena ilmailun vastuumuseona Suomen Ilmailumuseo tallentaa toimialan historiaa aineistotyyppien puolesta monipuolisesti. Paitsi ilma-aluksia, esineitä ja valokuvia on museon kokoelmissa myös merkittävä määrä asiakirjoja, jotka ovat syntyneet joko kotimaisten ilmailualan organisaatioiden tai yksittäisten henkilöiden toiminnan johdosta.

Museon nettisivuilla nyt julkaistava tietokanta mahdollistaa aineistojen haun henkilön nimen, asiasanan tai hänen edustamansa ilmailun organisaation perusteella. Ilmavoimissa suoritettujen urien osalta tietokantaan on pyritty merkitsemään mm. henkilön lentolaivueet, jos kyseisessä kokoelmassa on vaikkapa kyseiseen joukko-osastoon liittyviä lentopäiväkirjoja.

Tällä hetkellä noin 350 kokoelman erittelevä kooste ei sisällä mainituista henkilöistä löytyviä esineitä, valokuvia, audiovisuaalista aineistoa tai elämäkerrallisia julkaisuita. Museo parantaa myös näiden aineistotyyppien saatavuutta tulevaisuudessa. Perustietoja asiakirjakokoelmista päivitetään museon sivuille tulevaisuudessa jatkuvasti.

Museo selkeyttänyt rooliaan henkilöarkistojen tallentamisessa

Museot, arkistot ja kirjastot tallentavat nykypäivää ja menneisyyttä keskenään yhteistoiminnassa. Ilmailumuseo lähti syksyllä 2020 mukaan yksityisarkistojen kansalliseen hankintapoliittiseen työnjakoon, jolla pyritään turvaamaan teemallisesti, ajallisesti ja alueellisesti monimuotoisen ja riittävän edustavan yksityisarkistoaineiston tallentuminen jälkipolville.

Työnjaossa museo sitoutui tallentamaan ilmailun henkilöhistoriallisia asiakirja-aineistoja. Yhteistoiminnan periaatteisiin kuuluvat mm. arkistokokonaisuuksien säilyttäminen mahdollisimman ehyinä ja aineiston luovuttajan ohjaaminen sen arkiston puoleen, jonka hankintapolitiikkaan tarjottavan aineiston on sovittu kuuluvan.

Sopimus ei ole kuitenkaan muita toimijoita poissulkeva. Suomen ilmavoimiin liittyviä henkilökokoelmia tallentaa ammattimuseoista myös Suomen Ilmavoimamuseo. Museot sopivatkin tarpeen tullen keskenään sotilasilmailuun liittyvien henkilöiden keskinäisestä dokumentoinnista.

Kuinka henkilöarkistot ja -kokoelmat ovat syntyneet?

Henkilöarkistot ovat syntyneet eri tavoin ilmailua ammatikseen harjoittaneiden tai eri lajeja harrastaneiden yksityishenkilöiden toimesta. Ne auttavat jäsentämään yksilöiden merkitystä ja näiden suhdetta yleiseen kehitykseen ilmailuhistoriassa, voidaanhan niiden avulla tutkia henkilöitä ihmiskasvoisesti ilma-alustekniikan kehittäjinä ja hyödyntäjinä eri aikoina.

Millainen on ollut sotilaslentäjän koulutus- ja palvelusura eri aikoina? Kuinka monta työtuntia liitolentokoneen rakentamiseen kului ilmailukerhossa 1950-luvulla? Millaista suunnittelua ja keskustelua lentokenttäinsinöörin työnkuvaan kuului puoli vuosisataa sitten? Missä suomalaiset lentokonebongarit tarkkailivat koneita 1980-luvulla? Entä millaisia olivat jatkosodan aikaiset rintamapiirrokset?

Kuten mainittua, nyt julkaistava tietokanta ei sisällä muuta kuin asiakirjallista aineistoa. Henkilöön museokokoelmissa laajemmin liittyvät kokonaisuudet käsittävät usein sekä esine-, valokuva- että asiakirjamateriaalia ja ovat tulleet museolle lahjoituksena tai talletuksena joko henkilöiden itsensä tai perikuntien toimesta. Esineistä tyypillisiä objekteja kokoelmissa ovat työuraan liittyvät virkapuvut ja ansiomerkit.

Mainittuja aineistotyyppejä säilytetään usein erillisissä tiloissa säilyvyysvaatimusten ja kokoelmanhallinnan vuoksi. Kokoelmia pyritään ylläpitämään ja hallitsemaan museon kokoelmissa kuitenkin ns. provenienssiperiaatteen mukaisesti: on tärkeää kunnioittaa alkuperäisen kokoelman ideaa ja mahdollisuuksien mukaan myös yhtenäisyyttä.

Mitä henkilöihin liittyvät arkistot ja kokoelmat sisältävät?

Nyt julkaistavassa tietokannassa mainittuihin asiakirjoihin lukeutuvat muun muassa henkilöiden ilmailu-uraan liittyvät todistukset, lupakirjat, koulutus- ja lentopäiväkirjat, kirjeenvaihto, erityyppiset kelpuutukset sekä erilaiset muistiinpanot.

Ilma-alustyyppejä suunnittelemassa olleiden henkilöiden kokoelmat käsittävät luonnoksia, piirustuksia ja laskelmia liittyen konetyyppien teknisiin piirteisiin ja suorituskykyyn. Kokoelmien laajuus, kattavuus ja sisäinen järjestys vaihtelevat henkilöstä riippuen.

Oman ammatti-, palvelus- tai harrasteuran johdosta syntyneiden, vanhimmillaan 1910-luvun alkuperäisasiakirjoja sisältävien arkistojen lisäksi Suomen Ilmailumuseossa on myös merkittävä määrä esimerkiksi keräilyharrastuksen myötä karttuneita kokoelmia, jotka sisältävät esimerkiksi pienoismallien piirustuksia ja lehtileikkeitä erilaisista aikalaisjulkaisuista. Sekä analogisessa (paperi) että sähköisessä muodossa olevat henkilökokoelmat ovat sisällöllisesti yhteyksissä museon kokoelmiin muutoin karttuneisiin tai yritysten tai yhteisöjen toiminnasta syntyneisiin kokoelmiin tai esimerkiksi ilma-aluksia käsitteleviin kokonaisuuksiin.

Kyllä kiinnostaa! Kuinka näihin pääsee käsiksi?

Aineistot ovat lähtökohtaisesti julkisia ja avoimia tutkimusta varten. Asiakirjoja on saatavilla tarkasteltavaksi etukäteen sovitusti, arkipäivisin museon aukioloaikoina. Samassa yhteydessä on mahdollista päästä tutkimaan mm. museon kirjastoa.

Poikkeuksen muodostavat aineistot, joiden käytölle on asetettu lahjoittajan tai henkilön itsensä toimesta tiukemmat rajoitukset. Asiakaskäyttöä määrittävät ja rajaavat lisäksi mm. aineiston kunto, järjestämisen taso sekä materiaalin sisältämät henkilötiedot.

Jo ennakolta digitoitu aineisto annetaan lähtökohtaisesti asiakkaalle selailtavaksi digitoinnin johdosta syntyneinä tiedostoina. Tarvittaessa museo pyytää asiakasta yksilöimään tutkimuksen lähtökohdat ja tietojen jatkokäytön tavat.

Mietitkö oman tai omaisesi kokoelman tarjoamista museolle tai museoille? Pyrimme ylläpitämään edustavaa otantaa toimialan tehtävänkuvista ja harrastusmuodoista. Museo on kiinnostunut tällä hetkellä etenkin 2000-luvun toimintaa ilmailun parissa käsittelevistä aineistoista.

Ota heti ensivaiheessa yhteyttä museon kokoelmahenkilökuntaan. Ohjeita henkilökokoelmien valmistelemiseen museon kokoelmiin löytyy Ilmailumuseon kokoelmapolitiikan liitteestä XXIII (Ohjeet materiaalin luovuttajille).

Tietokantaa henkilöarkistoista ja -kokoelmista pääset selaamaan täällä.

Museon kokoelmapalvelut – mukaan lukien kirjasto – ovat etukäteisvarauksesta avoinna 16.6.2023 saakka, jonka jälkeen ne sulkeutuvat 7. elokuuta asti. Aineistotiedusteluihin vastataan normaalisti tämän jälkeen. Kysy lisätietoja museon asiakaspalvelusta tai kokoelmahenkilökunnalta.

Lisätietoja:

Tapio Juutinen

Kokoelma-amanuenssi

etunimi.sukunimi@ilmailumuseo.fi