Museot eri puolilla Suomea toteuttivat yhteisen nykydokumentointitempauksen perjantaina 18.9.2020. Saman päivän aikana lähes 50 museota tallensi tämän päivän kulutuskäyttäytymistä valitsemastaan näkökulmasta. Tempauksen järjesti museoiden valtakunnallinen tallennus- ja kokoelmayhteistyöverkosto TAKO.

Suomen Ilmailumuseo tallensi lentomatkustamiseen liittyvää kulutusta. Toimiala ja liikennelentokoneen käyttö ovat olleet keskeisessä osassa ihmisten hiilijalanjälkeä ja kestävää kehitystä pohdittaessa. Ilmailumuseo on lähestynyt aihepiiriä aiemmin muun muassa yleisötyön kautta ja luonut koulujen käyttöön oppimispaketin Lentoliikenne ja ilmastonmuutos.

Helsinki-Vantaan lentoasema oli luonteva tallennuskohde kansainvälisen matkustamisen ja kuluttamisen ympäristönä. Huolimatta matkustajamääriin vaikuttavista poikkeusajoista lentoaseman asiakastilat sisältävät monitahoisen yhdistelmän yritystoimintaa päivittäistavarakaupoista luksustuotteita kauppaaviin myymälöihin ja ravintoloihin.

Tempauksessa Ilmailumuseo toteutti lentoaseman porttialueella haastatteluita, valokuvausta ja videointia liittyen asiakkaiden matkustustottumuksiin, tapaan hyödyntää lentoliikennettä sekä kuluttaa lentoaseman palveluita.

Tempauksessa tallennettiin lisäksi porttialuetta yleisenä matkustamisen paikkana sekä täydennettiin museon ajankohtaista Korona ja lentoliikenne -tallennushanketta.

Nykydokumentointi – mitä ja miksi ihmeessä?

Museot tallentavat kokoelmiinsa tietoa myös omasta ajastamme, ovathan ne vastuussa myöhemmille polville ajankuvan kattavasta dokumentoinnista. Nykydokumentoinnilla tarkoitetaan uuden aineiston keräämistä museokokoelmiin eri menetelmin (esim. valokuvat, esineet, haastattelut, videot), dokumentoinnin kohteen ollessa jokin nykypäivän ilmiö.

Lentoasemaympäristön arkea vuosien varrella ja myös kuluvana poikkeusvuonna on tallentunut paitsi median, myös toimijoiden itsensä johdosta niin verkkoon kuin muille alustoille. Tieto on kiinnostavaa, mutta sirpaleista – ja tehty yleensä spesifistä näkökulmasta ja tiedonvälitystarkoitus edellä.

Lisäksi edellämainittujen myöhempää museokäyttöä rajoittavat julkaisu- ja aineistotekniset seikat. Kokonaisvaltaisella nykydokumentoinnilla voidaan yrittää tallentaa jälkipolville yksittäinen hetki tai otanta esimerkiksi tietyn toimijan tai ympäristön arkipäivästä.

Artikkelin yhteydessä olevat kuvaesitykset näkyvät parhaiten, kun käännät mobiililaitteen vaaka-asentoon.

Tarkastelussa kulutus ja lentomatkustamisen arkipäivä

Syyskuisena perjantaina lentoasemalla Ilmailumuseon keltaisissa crew-liiveissä liikkunut maskeilla ja plekseillä varustettu kahden amanuenssin, museolehtorin ja museomekaanikon ryhmä edusti näkyvästi uudenlaista, aktiivista kokoelmatyötä.

Museo on tehnyt aiemmin lukuisia nykydokumentointeja eri aihealueista. Nyt kyseessä oli kuitenkin ensimmäinen kerta, kun llmailumuseon henkilökunta toimi feissari-periaatteella – eli jalkaantui osallistamaan sattumanvaraisia ihmisiä osaksi dokumentointia.

Saimme sovittua Finavian kanssa vierailun airside-puolelle (porttialueelle) hyvissä ajoin – ja tallennuksesta tiedotettiin etukäteen myös muita lentoasematoimijoita. Päivän aikana oppaanamme toimi Helena Varimois, joka toimii palveluesimiehenä Finavian Passenger Service -yksikössä.

Tallennus keskittyi avoinna oleville alueille, olivathan terminaalin T1 lähtöselvitys- ja turvatarkastusalue, osa porttialueista ja matkatavaran luovutusalue koronan vuoksi suljettuina.

Palataan vielä haastattelukohteiden sattumanvaraisuuteen – johon liittyy tiettyjä varauksia. Museot haluavat edustavan ja kertovan otoksen ilmiöstä kokoelmiinsa. Halusimme tallentaa sekä vapaa-ajan että businessmatkustajien, eri kansallisuuksien että sukupuolten näkemyksiä kuluttamisesta ja lentomatkustamisesta. Olimme kiinnostuneita niin lentojen kilpailuttamisesta, kompensoinnista kuin tavasta viettää aikaa lentoasemalla.

Keskityimme tällä kertaa tietoisesti lähteviin matkustajiin, olihan osalla heistä turvatarkastuksen jälkeen oletettavasti aikaa lyhyeen haastatteluun. Lennoilta tulevilla ja lentoasemalta lähtevillä asiakkailla on useimmiten kiire tai heillä on vastassa ihmisiä – ja lisäksi tuli ottaa huomioon koronatilanteen vaatimukset mahdollisine karanteenirajoituksineen.

Lentomatkustajien kokemusten ja näkemysten lisäksi meitä kiinnosti mediassakin paljon uutisoitu yleinen tilanne lentoasemalla sekä tilojen käyttö. Matkustajamäärät Helsinki-Vantaan lentoasemalla lähtivät jo kesällä nousuun, mutta syksyn koittaessa suunta on ollut toinen, hallituksen edelleen kehoitettua välttämään turhaa matkailua ulkomaille. Erilaiset maahantulokäytännöt ja mahdolliset karanteenivaatimukset eri maissa ovat tuoneet omat haasteensa matkailuun.

Ennen perjantaita olimme epävarmoja, pystymmekö haastattelemaan porttialueen yritysten edustajia kulutus-aiheesta. Oletettavasti etenkin suuremmat ketjut siirtävät viestinnän toisaalle siitä vastaaville henkilöille. Saimme kuitenkin lopulta haastattelut kahden myymälän ja yhden ravintolan vastaavilta henkilöiltä ja he kertoivat varsin avoimesti myynnin tilanteesta.

Esimerkiksi Schengen-alueella sijaitsevan M-Boxi Airportin myymäläpäällikkö Sirpa Erkkilän mukaan asiakkaiden kulutuskäyttäytyminen on muuttunut vuoden aikana merkittävästi. Koronatilanteesta häkeltyneet ja usein matkustamisesta huonoa omatuntoa kokevat asiakkaat keskittyvät portille menoon. He jättävät useimmiten ostokset väliin ”ja miettivät joka ikistä euroa”.

Asiakastilanne on johtanut lomautuksiin ja irtisanomisiin – ja tulevaisuus on koronan ja rajoitusten kehittämisen kohdalla epävarma.

Poikkeusaikojen tallennusta

Perjantaina liikennealueella rullailleet vähäiset koneet olivat pääosin sinivalkoisia. Aamupäivän lähtevä lentoliikenne oli hyvin Finnair-painotteista. Kello kahdeksan ja kolmentoista välille oli aikataulutettu kaikkiaan 16 lähtevää lentoa (kaikki Terminaali 2:sta), joista muulla kuin AY-tunnuksella vain kolme.

Kotimaan kohteiden lisäksi mukana oli vain Euroopan maita: Iso-Britannia, Saksa, Latvia, Puola, Norja, Tanska ja Ruotsi. Illemmalla non-Schengen-puolelta oli lähdössä lentoja myös Valko-Venäjälle, Kiinaan, Qatariin, Japaniin, Etelä-Koreaan ja Singaporeen.

Asiakasmäärät ovat tippuneet syyskuun aikana noin kahdeskymmenesosaan normaalista: kun ennen pandemiaa Helsinki-Vantaan kautta kulki yli 60 000-70 000 matkustajaa vuorokaudessa oli vastaava matkustajamäärä esimerkiksi viikolla 37 vain 3300 matkustajaa.

Kohde- ja lähtömaiden määrän ollessa pieni myös liikenteen volyymit ovat vähäisiä, samoin koneiden täyttöaste. Asiakkaiden määrä on pieni niin aula- kuin porttialueilla. Tämä näkyy myös liikkeiden myynnissä: haastattelemamme Finavian edustajan mukaan 60-70% lentoaseman ravintoloista ja kahviloista on ollut korona-aikana suljettu, non-Schengen -puolella jopa arviolta 80 prosenttia.

Etenkin Euroopan ulkopuolisten kohteiden vähennyttyä näkyy matkustajatilanteen nykytila kaikkein selvimmin non-Schengen -puolella, jonne pääsimme niin ikään vierailemaan. Kun Suomesta oli vielä tammikuussa noin 200 suoraa kohdetta ympäri maailman on määrä tippunut syyskuussa viidesosaan.

Helsinki-Vantaan aiemmin saavuttaman merkittävän vaihtokentän asemasta on ollut huolissaan mm. Finavian toimitusjohtaja Kimmo Mäki (Lentoposti 8.9.2020). Toisaalta lentoasemalla on parhaillaan käynnissä mittava laajennushanke, jolla on varauduttu matkustajamäärien kasvuun. Lentoasema-alueen yritystaloudella on merkittävä vaikutus Vantaan kaupungin talouteen.

Mikä on sitten Finavian asiakaspalveluhenkilökunnan näkökulma tilanteeseen? Haastattelimme muun muassa mukanamme airside-puolella kiertänyttä Helena  Varimois’ia, joka toimii palveluesimiehenä Finavian Passenger Service -yksikössä. Yksikön tehtävinä ovat matkustajaohjaus, lentoaseman info ja parkkeeraus, jossa vähäiset matkustajamäärät ovat niin ikään näkyneet.

Hänen mukaansa koronatilanne on vaatinut henkilökunnalta jatkuvaa tilanneherkkyyttä tilanteen muututtua jatkuvasti. Hän luonnehti korona-ajan asiakkaiden olleen yleisesti valveilla pandemiatilanteesta ja ymmärtäneen hyvin asetettuja rajoituksia.

”Ihmiset ovat hirveän ymmärtäväisiä ja haluavat keskustella, kertoa mistä ja minne ovat menossa, miksi matkustavat.”

Kävimme tallentamassa myös viimeisen kuukauden aikana vakituiseen käyttöön tulleen Covid-19 -joukkotestauspisteen, joka odotteli seuraavaa iltapäivän testattavaa lentoa. Vaikka sisään voidaan ottaa kerrallaan koneellinen ihmisiä perustuu testaus vapaaehtoisuuteen. Varimoisin mukaan 95 prosenttia ihmisistä suhtautuu ymmärtäväisesti testaukseen. Tilat desinfioidaan tarkoin jokaisen lennon jälkeen.

Esineitä ja avointa dataa

Huolimatta aineettomasta, ilmiöihin keskittyvästä dokumentoinnista ovat esineet yhä merkittävä osa museoiden kokoelmia. Esineellistäminen on haastava kysymys: mihin objekteihin kiteytyy käsiteltävä kysymys?

Nykydokumentoinnin yhteydessä saadaan tallennettua monipuolisesti esineiden käytön aikainen konteksti, kun normaalissa passiivisessa tallennuksessa sen jäljittäminen vaatii monesti syvällistäkin tutkimustyötä. Haastattelu- ja visuaalisen aineiston lisäksi teimme yhden esinehankinnan – Muumit-maskin – ja keskustelimme alustavasti mm. koronasta kertovien roll-upien saamisesta museon kokoelmiin.

Aineiston tarkempi läpikäynti ja analysointi on yhä kesken, mutta materiaalissa on joka tapauksessa tallentuneena useita eri näkökulmia lentoaseman nykyiseen matkustajatilanteeseen. Kun matkustaja- ja myyntitilastot tallentavat kokonaiskuvan on tärkeää saada kokoelmiin myös asiakkaiden ja työntekijöiden narratiivia. Syitä lentää ja kuluttaa on olemassa yhtä monta kuin ihmisiäkin.

Lentoasemalla tehty dokumentointi ei jää ”pölyttymään” pelkästään museokokoelmiin. Kiinnitimme erityistä huomiota henkilötietolainsäädännön huomioimiseen haastatteluissa ja kuvaamisessa. Saimmekin aineistoa selkeillä käyttöluvilla, jotka mahdollistavat materiaalin jakamisen avoimena datana.

Yksiselitteinen, universaali Creative Commons -lisensointi edesauttaa materiaalin yleishyödyllistä käyttöä myös kansainvälisesti. Kolmestatoista haastatellusta kaksitoista antoi luvan aineiston julkaisuun omalla nimellä.

Lentoasemadokumentoinnin ajankohta valikoitui TAKO:n nykydokutempauksen mukaan. Covid-19 -viruksen leimaaman vuoden päivistä moni muukin olisi ollut yhtä lailla perusteltu ajankohta tallennukselle, syystä tai toisesta.

Toisaalta juuri sattumanvaraisuuden vuoksi aineistoa voidaan pitää suhteellisen edustavana kuvana tilanteesta, Helsinki-Vantaan lentoaseman edustaessa kotimaisen lentoliikenteen porttia ulkomaille.

Ilmailumuseo jatkaa edelleen Covid-19:n vaikutuksiin toimialalla keskittyvää Korona ja lentoliikenne -hanketta, toivoen lisää aineistoa sekä alan työntekijöiltä että matkustajilta. Noin 50 museon yhteisestä nykydokumentointitempauksesta löytyy lisää aineistoa Facebookista merkinnällä #kulutuksentallentajat

Kuvaajat: Tapio Juutinen (TJ) ja Antti Laukkanen. Kaikki kuvat CC-BY (lähde mainittava). Materiaalia on myöhemmin tulossa saataville museon Finna-ympäristöön https://ilmailumuseo.finna.fi

Otsikkokuva: Museolehtori Tiia Fynes haastatteli Minna Stormia lentoaseman Duty Freessa 18. syyskuuta.

Lähteet

Lentoasema-alueella haastatellut 18. syyskuuta 2020.

Helena Varimois ja Annika Kåla, Finavia.

Helsinki-Vantaan lentoaseman sivut, Finavia (url-linkki).

Helsinki-Vantaan lentoaseman terminaalin osia suljetaan jälleen – Finnair sulkee viimeisen loungensa. Lentoposti 21.9.2020 (url-linkki).

Finavian Mäki: Suomi on vaarassa menettää Helsinki-Vantaan hyvän aseman vaihtokenttänä. Lentoposti 8.9.2020 (url-linkki).

WWW-lähteisiin viitattu 23.9.2020.