Ilmailuinsinöörien kerhon 1930-luvun puolivälissä suunnitteleman Viri-urheilukoneen kopio rakennettiin Suomen Ilmailumuseon tiloissa Ilmailumuseoyhdistyksen Tiistaikerhon toimesta. Replika valmistui vuonna 2011. Koneen esikuva, vuosina 1937-38 rekisterissä ollut OH-IIK tuhoutui 1. tammikuuta 1938 Turussa pudottuaan Porthaniankatu 4:ssä sijainneen talon katolle.

Suomen Ilmailumuseo osti toukokuussa 2007 kokoelmiinsa OH-IIK:n alkuperäisen Szekely -moottorin, joka kiinnitettiin rakennustyön yhteydessä Virin kopioon. Moottorin aiempi omistaja ja kunnostaja oli Tapani Keskuoja Tampereelta. Tiistaikerhon rakentama Viri on ollut syksystä 2011 saakka nähtävillä Jyväskylässä Seppälänkankaan K-Citymarketissa.

Virin vaiheista ovat kirjoittaneet mm. Lindfors 1976, Raunio 2007 ja Ritaranta 1961. Artikkelissa Matias Laitinen kertoo ainoastaan Virin moottorin, Szekely SR-3-O, historian.

Artikkelin tekstisisältö ja osa kuvista on julkaistu alun perin Ilmailumuseoyhdistys ry:n Feeniks-lehdessä 3/2007.

Otsikkokuva: Viri-urheilukone 18. heinäkuuta 1937. Ilmavoimat / Suomen Ilmailumuseon kuva-arkisto.

Ilmailumuseoyhdistyksen rakentama Virin replika on valmistunut. Kone näytteillä Suomen Ilmailumuseolla elokuussa 2011 ennen siirtoaan Jyväskylään. The replica of aircraft Viri, built by Aviation Museum Society, is exhibited in Finnish Aviation Museum in August 2011 before being transferred to Jyväskylä.

Szekelyn moottorit

Otto E. Szekely oli unkarilaissukuinen insinööri, joka oli saanut koulutuksensa Unkarissa, Itävallassa ja Saksassa. Hän muutti Yhdysvaltoihin vuonna 1910. Työskenneltyään hetken konepajoilla hän perusti insinööritoimiston sekä männänrenkaita valmistavan yhtiön. Szekely toimi oman lentokoneen sekä moottorin suunnittelun parissa Holland -nimisessä kaupungissa, Michiganissa.

Vuonna 1928 Szekely Aircraft and Engine Company aloitti pienten, ilmajäähdytteisten tähtimoottorien valmistamisen mallilla SR-3 (Sky Roamer, kolme sylinteriä). Moottorit oli tarkoitettu kevyiden yksi- ja kaksipaikkaisten lentokoneiden voimanlähteeksi. Szekely valmisti useita erilaisia tähtimoottoreita kahdesta seitsemään sylinterillä vuosina 1928-1932, mutta tarkemmat tiedot niistä ovat Gerald B. Lombardin mukaan osin ristiriitaisia. Tehtaan päämallit olivat kuitenkin kolmisylinteriset moottorit SR-3 malli L ja SR-3 malli O, joita valmistettiin vuodesta 1931 alkaen.

Szekelyn kevyet moottorit tulivat markkinoille samoihin aikoihin, kun vuoden 1929 pörssiromahdus ja sitä seurannut lama Yhdysvalloissa herättivät kiinnostuksen edullisiin lentokonetyyppeihin. Szekelyn moottorit perustuivat osin vanhaan tekniikkaan, mutta ne olivat käyttökelpoisia, sillä sotaylijäämää olevien lentokonemoottorien tarjonta Yhdysvalloissa loppui, ja kevytlentokoneet olivat laman takia ajankohtaisia. Szekelyn moottoreissa oli kuitenkin omat harminsa. Sylinterit saattoivat katketa käytössä, ja sylinterin sinkoutuminen paikoiltaan estettiinkin vaijerivarmistuksella Yhdysvaltain ilmailuviranomaisten vaatimuksesta.

SR-3-O oli nimellisteholtaan 45 hevosvoimaa, ja moottoria käytettiin mm. Curtiss-Wrightin CW-1 sekä Buhlin Bull Pup lentokoneessa. Nämä konetyypit olivat Yhdysvalloissa vuonna 1931 hetken ”jokamiehen” lentokoneina kysyttyjä, ja CW-1:tä valmistettiin noin 270 kappaletta ja Bull Pupia yli 100 kappaletta. Vuoden 1932 alussa CW-1:n myynti kuitenkin tyrehtyi. Szekelyn moottoreiden tuotanto oli vauhdissa vain vuoden 1931 ajan, sillä jo maaliskuussa 1932 yhtiö ajautui konkurssiin.

Szekelyn omistus siirtyi yhtiölle nimeltä Aviation Holding Co., joka jatkoi Szekely -moottorien valmistusta Hollandissa. Crampton Manufacturing Co. osti yhtiön tuotannon vuonna 1937, ja lopulta 1938 omistus siirtyi yhtiölle nimeltä Byrne Doors, Inc. Detroitiin. Yhtiön omistajuussuhteet ja tuotantomäärät ovat hiukan epäselviä, mutta kun Viriin hankittiin Szekely SR-3-O vuonna 1935, oli moottorityyppi vielä tuotannossa.

Szekely SR-3-O Suomen Ilmailumuseon entisöintitilassa. Szekely SR-3-O in Finnish Aviation Museum.

Virin moottorin vaiheita

Kun Ilmailuinsinöörien kerho alkoi suunnitella Viriä vuoden 1934 alkupuolella oli sopivan moottorin valinta yksi kynnyskysymyksistä. Moottorin arvoksi oli laskettu 25 000 mk. Jo joulukuussa 1934 moottoriongelma ratkesi, kun Tampereen Pellavatehdas lahjoitti Viriin Szekely -moottorin, lahjoituksen arvo oli lähes 20 000 mk (Aero-lehti No. 12, 1934). Seuraavan vuoden helmikuun Aero-numerossa kerrotaan moottorin olevan tilattu Yhdysvalloista.

Miten sitten päädyttiin Szekelyn moottoriin? Ossi Lindfors siteeraa vuonna 1976 nimeämätöntä lähdettä, jonka mukaan Szekelyn moottoreita olisi suunniteltu sarjassa Suomessa rakennettaviksi. En löytänyt Szekelyn sarjavalmistuksen suunnittelusta muuta lähdettä, mutta Tampereen Pellavatehdas oli jo vuodesta 1930 alkaen etsinyt yhteistyökumppania ulkomailta lentokonemoottorien valmistukseen Suomessa (Aero-lehti No 2, 1930). Yrjö Virtanen raportoi Aero-lehdelle tammikuussa 1932 Yhdysvaltojen viimeisimmästä lentokoneentuotannosta, ja artikkelissa kerrotaan valokuvin myös Buhl Bull Pup -koneista ja Szekelyn moottoreista.

Viriin asennettiin siis Szekelyn moottori mallia SR-3-O, joka valmistajan kilven mukaan on mallia 3.45 ja valmistusnumeroltaan 1206. Tehtaan viimeiset testikäytöt oli suoritettu kesäkuussa 1935. Moottorissa on kaksi kappaletta Scintilla PN 3-D magneettoja sekä Stromberg NA-S3 kaasutin, sarjanumeroltaan 5460243. Viristä otetuissa valokuvissa sylinterien kiinnityksen varmistusta vaijerien tai tankojen avulla ei ole näkyvissä.

Moottorin vastaanottotilaisuus Suomen Ilmailumuseossa 25.5.2007. Vasemmalta Yrjö Toivanen, Kauko Juvonen ja Tapani Keskuoja. Engine is received by Finnish Aviation Museum 25th of May 2007. From left Yrjö Toivanen, Kauko Juvonen and Tapani Keskuoja.

Szekely -moottorin vaiheita

Virille 1.1.1938 tapahtuneen onnettomuuden jälkeen on selvitellyt Kai Mellén, jolle seuraavista tiedoista myös suuret kiitokset.

1950 -luvun alkupuolella oli kolme tamperelaista ilmailun harrastajaa suunnitellut tekevänsä Virin pohjalta radio-ohjatun lennokin. Tuolloin oli yksi lennokinrakentajista, Esko H. Suominen, haastatellut Virin lentäjänä toiminutta Aaretti Niemistä, ja saanut tietää Niemisen myyneen Virin moottorin 1952 Joensuun seudulle.

Moottori löytyikin Liperistä asennettuna paikallisen maanviljelijän jääkiitäjään, jolla hän liikkui kalastusreissuillaan. Suominen ja hienomekaanikko Hans Aemelius ostivat Szekely -moottorin maanviljelijältä malliksi pienoismoottorin valmistusta varten. Lennokin 30 cm3 moottoria ei saatu kuitenkaan toimimaan ja itse lennokin rakentaminenkin raukesi.

Hans Aemelius oli purkanut Szekely -moottorin osiin, ja noin kymmenisen vuotta sitten Tapani Keskuoja osti vaihtokaupalla varastossa olleen moottorin osat. Keskuoja on kunnostanut ja koonnut moottorin erittäin hienosti. Alkuperäisiä osia ovat moottorin runko ja sylinterit sisäosineen sekä magneetot, kaasutin ja potkurin napa. Alkuperäistä on myös levy, jolla moottori on ollut kiinnitettynä Virin runkoon. Sylinterien jäähdytysripoja on korjattu hitsaamalla ja sytytystulppien johdot sekä johtosuojat on tehty uudelleen. Lisäksi sylinterien ottoputkien kumiletkut ovat uusia ja niiden metalliset kiristimet puuttuvat vielä. Moottorin pinta on kuulapuhallettu ja pinnoitettu kromaamalla tai maalaamalla. Sisäosat on suojattu LPS-100 suojaöljyllä.

Suomen Ilmailumuseo on saanut kokoelmiinsa yksilöllisen kevytlentokoneen moottorin, ja sen myötä valmistuva Virin kopio tulee olemaan hieno esimerkki suuntauksista 1930 -luvun lentokoneensuunnittelussa.

Edit 27.10.2016: Korjattu virheellisiä Virin rakentamisprojektin vuosilukuja.

Lähteet

Lehdet ja kirjallisuus

Aero -lehdet vuosilta 1930, 1932, 1934, 1935

Lindfors, Ossi: Viri on virvoitettava. Ilmailu No. 12, 1976.

Lombard, Gerald B.: Szekely Aircraft and Engine Company. Skyways. The Journal of the Airplane 1920-1940. No. 27, 1993.

Raunio, Jukka: Viri. Ilmailuinsinöörien kerhon lentokone. Suomen Ilmailuhistoriallinen lehti No. 2, 2007.

Reynolds, Geoffrey: High Flying to Tailspin, Otto E. Szekely and His Troubled Aircraft and Engine Company. Holland Historical Trust Review, 2001.

Ritaranta, Eino: Virin vaiheilta eli muuan 25-vuotismuisto. Ilmailu No. 6, 1961. Julkaistu uudelleen Feeniks No. 1, 2000.

Smith, Herschel: A History of Aircraft Piston Engines. Toinen painos, Manhattan 1988.

Virtanen, Yrjö: Amerikan viimeisintä lentokonetuotantoa. Aero No. 1, 1932.

Internetlähteet

www.nasm.si.edu/research/aero/aircraft/curtiss_cw1.htm

www.scripophily.net/szaiandencom.html

Suulliset lähteet

Puhelinkeskustelu Kai Mellén – Esko H. Suominen 7.12.2005

Keskustelu Matias Laitinen – Tapani Keskuoja 25.5.2007

English abstract

The Finnish Aviation Museum purchased a Szekely SR-3-O engine in 2007, originally used in light aeroplane “Viri” during 1930s. The engine was mounted in a replica or the aircraft, finished in 2011, built by Aviation Museum Society.

“Viri” was designed by the Club of Aero-Engineers in Finland in the 1930’s. Szekely engines were manufactured by Szekely Aircraft and Engine Company of Holland, Michigan. Szekely engines had a brief success in light aeroplanes like Curtiss-Wright CW-1 and Buhl Bull Pup in early 1930’s. The Szekely company went to bankruptcy 1932, but engines were still manufactured by Aviation Holding Co. when finnish company Tampereen Pellavatehdas purchased and donated the SR-3-O for the “Viri” -project in 1935. After the accident of the “Viri” prototype 1938, the engine was used in powered icesledge in early 1950’s. The engine was totally restored by Tapani Keskuoja.