Suomen Ilmailumuseon kokoelmat ovat rakentuneet vuosikymmenien mittaan sekä yhteisö- että henkilölahjoittajien toimesta. Osa kokoelmaa kartuttaneista ilmailualan yksittäisistä vaikuttajista ovat olleet isossa roolissa myös itse museotoiminnan uudisraivaajina ja organisoijina.

Lentokapteeni Börje Gustav Hielm (1927-2004) oli Suomen Ilmailumuseon kävijöille pitkään museon henkilöitymä, olihan Finnairilta DC-10 –kapteenina eläköitynyt Hielm kautta aikain ensimmäinen museon palkattu työntekijä 1980-luvulla. Tämän kuukauden Kokoelmat kertovat -artikkelissa käymme ”Böken” uraa ja harrastusta läpi hänen itse ottamiensa valokuvien kautta.

”Böke”, sotilaspoika ja lentokapteeni

Helsingissä 24. kesäkuuta 1927 syntynyt Börje ”Böke” Hielm oli alusta alkaen kiinnostunut tekniikasta ja ilmailusta. Kertomansa mukaan hän katseli poikasena paljonkin Santahaminan, Katajanokan ja Malmin lentokoneita – nämä jättivät pysyvän jäljen uravalintaa tehneeseen nuoreen mieheen.

Sota-aikana toimelias ja isänmaallinen Börje osallistui sotilaspojissa Helsingin ilmatorjuntaan. Kertomansa mukaan Helsingin suurpommituksissa alkuvuodesta 1944 hän oli kantamassa kranaatteja Viikin pelloille sijoitetussa ilmatorjunnassa.

Varsinainen Hielmin lentäjäura alkoi Jämijärven Ilmailukoulussa liitolentokursseilla Grunau 9:lla kesällä 1945. Purjelennossa hän suoritti lopulta C-tutkinnon vuonna 1947.

Innostus veti kuitenkin moottorikoneisiin ja ilmavoimiin. Syksyllä 1945 Böke haki vapaaehtoisena asevelvolliseksi ensimmäiselle sodanjälkeiselle ohjaajakurssille. Ohjaajakurssi 8:lta valmistuttuaan keväällä 1947 hänet komennettiin Uttiin Lentorykmentti 3:een. Alkoi nuoremman kersantin kouluttaminen sodanaikaiseen Messerschmitt-kalustoon kapteeni Väinö Pokelan johdolla. Koulutus huipentui ensimmäisille sodanjälkeisille yöhävittäjäkursseille samana syksynä.

Elettiin aikoja jolloin epävarma poliittinen tilanne ja polttoainepula tekivät ilmavoimissa palvelemisesta joutenoloa monelle lentämään halukkaalle. Monen muun ohessa myös Böke hakeutui siviililennon pariin kesällä 1948. Hän kävi hakemassa vauhtia Hamblesta, Englannista. Böke lensi Air Service Trainingissa kaksimoottorikoulutuksen Avro Ansonilla ja Airspeed Oxfordilla sekä mittarilentokelpuutuksen, suorittaen myös liikennelentäjän ja navigaattorin lupakirjat.

Hänen tiensä vei liikennelentäjäksi. Parin vuoden yrittämisen jälkeen Hielm pääsi vihdoin Aero Oy:n perämieskurssille tammikuussa 1951. Hän aloitti perämiehenä DC-3:ssa vuosina 1951-1953 ja lensi myöhemmin kapteenina sekä DC-kolmosessa (kelpuutus vuonna 1955), Convairissa (1960), Sud Super Caravellessa (1965), DC-8-62:ssa (1970) ja lopulta DC-10:ssa (1975).

Eläkkeelle Böke jäi syntymäpäivänään 1982. Jo tässä vaiheessa aiemmin miljoonan kilometrin merkin saanut mies tekijä päätöksen jonka mukaisesti hän ei enää kertaakaan tarttunut koneen ohjaimiin lentääkseen.

Böke oli kaksi kertaa avioliitossa, joista jälkimmäisestä syntyi neljä lasta.

Lentorykmentti 3:n palveluksessa Utissa vuonna 1947 Börje Hielm tutustui Messerschmittiin lentäjän työvälineenä. Böke keskirivissä potkurin navan kohdalla.

Bökellä oli silmää lentokoneille. Ainoa ilmavoimien hainkita – tässä Messerschmitt-hävittäjässä MT-422 – oli Hielmin tekemä!

Englannin Hamblessa vuonna 1948 Böke sai paitsi kaksimoottorikoulutuksen mutta pääsi myös tutustumaan lukuisiin kiinnostaviin konetyyppeihin. Tässä Avro Lancasterin ohjaamossa..

..Ja tässä poseeraamassa Supermarine Spitfiren kanssa.

Börje Hielmin ensilento DC-3:n kapteenina 23.6.1953. Kuvassa Seutulassa vas. perämies Roope Huovio, emäntä Helinä Hietamäki ja Börje Hielm. Taustalla DC-3.

Aeron lentoemäntä Kristiina ”Kiki” Laxen (myöh. Hielm) Kööpenhaminassa Convairin nokkapyörän luona huhtikuussa 1954. Hielm oli naimisissa kaksi kertaa, ”Kiki” oli hänen järjestyksessä toinen vaimonsa.

Börje Hielm ja pienoismallit Westendin kodissa helmikuussa 1964. Vasemmalla Börjen työkalu Aerolla, Convair Metropolitan. Hielm oli IPMS-Finlandin perustaja.

Liikennelentäjän työ toi mahdollisuudet nähdä aikakauden lentävää kalustoa. Kuva Arlandasta kesäkuulta 1964. Böke ja BAC Trident G-ARPG.

Böke piti säännöllisin väliajoin yhteyttä Ohjaajakurssi 8:n tovereihinsa. Kauhavalla toukokuussa 1966 pidetyssä kokoontumisessa Böke pääsi ottamaan ”kylmät tyypit” Fouga CM170 Magisterista.

Eurooppalaiset ilmailunäyttelyt tulivat vuosien mittaan Bökelle tutuksi. 1950-luvulta 1970-luvulle hän oli sekä Farnborough’n että Le Bourget’n vakiokävijä, tutustuen uusimpiin ilmailualan innovaatioihin. Kuvassa Tupolev Tu-144S CCCP-77102, neuvostoliittolainen tuotantokappale yliäänikoneesta. Börje kuvasi koneen Le Bourget’n ilmailunäyttelyssä 24.5.1973. Yksilö tuhoutui myöhemmin samassa lentonäytöksessä 3.6.73, vieden kuolemaan 14 ihmistä.

Myös avaruus kiinnosti Bökeä. Suurelle yleisölle hän oli tuttu mm. olostaan Apollo 11:n vaiheita seuranneen Kuustudion (1969) kommentaattorin roolistaan. Tässä Böke esittelemässä astronautin asua 1970-luvulla. Kuva: Suomen Ilmailumuseon valokuva-arkisto

Börje Hielm toimi DC-10-kapteenina Finnairilla vuosina 1975-1982, eläköitymiseensä saakka. Kuvassa ensimmäinen ”kymppi” OH-LHA Helsingissä tuoreeltaan tammikuussa 1975.

Vankka tietämys maailman ilmailumuseoista loi pohjan myöhemmälle työlle Suomen Ilmailumuseossa. Kuvassa Börje Hielm ja restauroitu Curtiss Jenny JN-4H vuonna 1980, paikkana Old Rhinebeckin ilmailumuseo New Yorkin osavaltiossa Yhdysvalloissa.

Börje toimi Suomen Ilmailumuseon ensimmäisenä palkattuna työntekijänä ja museonhoitajana vuodet 1982-1992.

Loppuun asti ilmailuentusiasti: Böke Ilmailumuseoyhdistyksen matkalla Saksaan, Puolaan ja Tsekinmaahan syyskuussa 2003. Kuva: Suomen Ilmailumuseon valokuva-arkisto

Mallari ja museomies

Leipätyön, lentämisen, ohessa Böke oli ollut jo Aeron/Finnairin aikana monessa mukana. Suomen avaruustutkimusseuraan vuonna 1962 liittynyt, satelliiteista ja avaruusraketeista erityisen kiinnostunut Hielm oli tiedotusvälineissä usein nähty avaruuden asiantuntija, kirjoittaen Ilmailu-lehdessä vuosina 1962-1978 avaruusaiheista palstaa.

Toinen palsta, ”Pienoista mallipuhetta”, keskittyi pienoismalleihin, ollen monen nykyisin yhä aktiivisen harrastajan ensimmäisiä lukukokemuksia mittakaavamallien saralla.

Vuonna 1968 Böke perusti Suomeen yhä aktiivisen kansainvälisen muovimallikerhon, IPMS-Finlandin. Yhdistyksen tarkoituksena on auttaa harrastajia antamalla tietoa harrastukseen liittyvistä seikoista sekä mallien esikuvista, mm. lentokoneista ja sotilasajoneuvoista, sekä tehdä vapaaehtoisin voimin tunnetuksi muovimalliharrastusta.

Böken näkyvin kädenjälki tuleville sukupolville oli kuitenkin hänen työnsä ilmailumuseotoiminnan parissa. Ilmailumuseoyhdistys ry:n (IMY) perustajajäsen oli lähes itsestään selvä valinta avoimeksi vuonna 1983 tulleeseen Suomen Ilmailumuseon museonhoitajan paikkaan. Museoviraston ohjeen mukaisesti hänen tittelinsä ei ollut museonjohtaja, eihän hänelle ollut minkäänlaista alan koulutusta. Mutta museota hän hoiti.

Böke oli kolme vuotta talon ainoa palkattu kokopäivätoiminen työntekijä, hoitaen kokoelma- ja näyttelytointa, siivousta, posti- ja pankkiasioita, kirjeenvaihtoa, lipunmyyntiä, yhdistyksen jäsenasioita sekä julkaisujen tekemistä. 1980-luvun kuluessa ja uusien rekrytointien myötä museon toiminta kehittyi vähitellen ammattimaisesti hoidetuksi ja kiinteistön kasvu loi edellytykset kokoelmien ja näyttelyiden kehittämiselle.

Vuonna 1992 tapahtuneesta eläköitymisestä huolimatta Böke jatkoi vielä useita vuosia IMY:n Feeniks-lehden päätoimittajana ja yhdistysaktiivina monissa eri ilmailualan yhteisöissä.

Börje Hielm kuoli nopeasti edenneeseen syöpään Helsingissä 17. maaliskuuta 2004.

Työ ja harraste loivat mittavan kokoelman

Börje Hielmin ilmailuaiheinen kokoelma on syntynyt hänen pitkän ilmailu-uransa ja –harrastuksensa aikana, kattaen aihepiirinä niin ilmakehän sisällä liikkumisen kuin avaruuden ja satelliititkin. Böke oli kokoelman kartuttajana monipuolinen ja pedantti, oli sitten kyse omista tai – 1980-luvulla museonhoitajakaudella – museon kokoelmista.

Museon kokoelmista löytyvä Hielm-arkisto kattaa hänen ammatillisten dokumenttiensa lisäksi niin mallit ja mallinrakennuksen, ilmailunäyttelymateriaalin, luottamustoimet, museonhoitajakauden, monipuolisen kansainvälisen kirjeenvaihdon kuin avaruusharrastuksenkin. Kyseessä on hyllymetrimääräisesti laajin ja aihealueiltaan monipuolisin museon kokoelmissa oleva henkilöarkisto.

Valokuvaus oli Hielmille rakas harrastus vuosikymmenien varrella ja hänen ilmailuun keskittyviä diojaan on museon kokoelmissa kymmeniä tuhansia kappaleita aina 1950-luvun alusta 2000-luvulle saakka. Diapositiiveista on kattava luettelo ja aineisto 1950-luvulta aina vuoteen 1980 saakka on digitoitu.

Böke oli 1950-luvulla osakkaana ilmavalokuvausta harjoittaneessa P-O Janssonin Aerofoto-yrityksessä, hoitaen yrityksen valokuvat myöhemmin museolle.

Lähteet

Kuvat: Börje Hielmin kuvakokoelma (jos ei toisin mainittu)

Yrjö Toivasen muistokirjoitus Börje Hielmistä, Feeniks 2/2004.