Suomessa ilmeni 1960-luvun mittaan kasvavaa tarvetta suorituskykyiselle liikesuihkukoneelle. Kymmenen kotimaisen suuryrityksen toimesta maaliskuussa 1970 perustettu Oy Nordair Ab oli aikakauden yksi mainittavimmista liikelentotoimintaa harjoittaneista yhtiöistä.

Lippulaivaksi hankittu Suomen ensimmäinen varsinainen liikesuihkukone Falcon 20 lensi ensimmäisen asiakaslentonsa yhtiölle 28. heinäkuuta 1970. Matkustajat löysivät koneen pian omakseen: pääjohtajat ulottivat matkojaan yhä kauemmas Eurooppaan, presidentti kävi valtiovierailuilla – ja lensipä Falconilla myös Ruotsin kuningas Kaarle-Kustaa. Kauppakamarilehdessä 5/1971 konetyyppiä luonnehdittiinkin osuvasti ”kauppamiehen siviilihävittäjäksi”!

Suomen Ilmailumuseon kokoelmissa on Oy Nordair Ab:n kuvakokoelmaa, lehtileikearkisto ja konekaluston tyyppimateriaalia ja huoltoasiakirjoja. Kaikki artikkelin kuvat ovat peräisin nimenomaisesta kokoelmasta.

Otsikkokuva: OH-FFA Helsingin lentoasemalla 1970-luvulla

Edit 2.5.2016: Lisätty Nordairin konekaluston käyttövuodet

Edit 5.12.2016: Korjattu OH-FFA:n neitsylennon päämäärä Salzgisteriksi (oli: Salzburg).

Edit 26.3.2018: Korjattu Salzgister Salzgitteriksi.

Aikakauden sanomalehtileikkeessä mainostetaan yhtiön uutta Falconia

Nordairin taustalla elinkeinoelämän intressit

1960-luvun alkupuolella vapautuvan ulkomaankaupan näkymät loivat Suomessa voimakasta vientioptimismia. Suomi oli kuitenkin syrjässä Euroopan markkina-alueista. Sanonnan mukaan kaupat toi kotiin oikeaan paikkaan ajoissa ehtinyt oikea mies.

Liikesuihkukoneella saatiin ajansäästöä pääsemällä ilman välilaskuja suoraan määränpäähän ja takaisin. Lentoaseman odotussaleissa, turvatarkastuksissa ja hotelleissa ei kulunut enää arvokasta aikaa. Samalla lentokone toimi lennon aikana soveliaana neuvottelupaikkana. Tarve liikesuihkukoneelle perustui lopulta tarkkoihin hypoteeseihin ja laskelmiin ajansäästön tuomasta kannattavuudesta liike-elämälle.

Nordairin perustajayhtiöitä olivat metsäteollisuusyritys Kymi-Kymmene Oy, metalli-, metsä-, tekstiili- ja pakkausteollisuusyritys Oy Tampella Ab, Suomen Yhdyspankki (SYP), rauta- ja terästeollisuusyritys Ovako Oy, sähköteollisuusyritys Oy Strömberg Ab, kaivos-, metalli-, vuoriteollisuus- ja laitteiden vientiyritys Outokumpu Oy, rauta-, teräs ja kaivosteollisuusyritys Rautaruukki Oy, metsäteollisuusyritys Enso-Gutzeit Oy, metalliteollisuusyritys Valmet Oy sekä Finnair Oy.

Mainituista puolet oli valtiojohtoisia, puolet yksityisiä yhtiöitä. Kaikki mainitut omistivat 10 prosenttia osakekannasta.

Falcon 20 OH-FFA:n ohjaamo Nordairin aikaan. Kun passi oli leimattu, tullissa kumarrettu ja matkalaukku pakattu mukaan, kaksi lentäjää ja lentoemäntä olivat valmiita viemään asiakkaan määränpäähän.

Yhtiön käyttöön hankittiin heti perustamisvuonna Dassault Falcon 20-suihkukone OH-FFA. Avions Marcel Dassault Sudaviationin valmistamaa kaksimoottorista konetyyppiä kutsuttiin kotimaassaan alun perin tyyppinimellä ”Mystere 20” mutta suuren Yhdysvaltoihin suuntautuneen konetilauksen yhteydessä kone nimettiin pian ”Fan Jet Falconiksi”.

Aikalaisdokumenteissa konetyyppiä luonnehditaan lento-ominaisuusiltaan erinomaiseksi, käyttövarmaksi ja helpoksi huoltaa. Noin 850 kilometriä tunnissa taittaneessa koneessa oli 10 matkustajapaikkaa.

Vas. OH-FFA:n matkustajia 1970-luvun alussa. Oik. Yhtiön lentävää henkilökuntaa. Vas. perämies Jorma Halle, lentoemäntä/konttoristi Anja Veikkanen, perämies Rauno Tapanainen.

Kantama täydellä lastilla ja IFR-varakentillä oli n. 2500 km joten Falcon soveltui vähintäänkin tyydyttävästi myös pitemmän matkan kulkuvälineeksi liike-elämän ja julkisen sektorin käyttöön. Myöskään Atlantin ylitys ei tuottanut vaikeuksia. Miehistöön koneessa kuului kaksi lentäjää ja lentoemäntä.

Neitsytlento koneella Suomessa suoritettiin 27. heinäkuuta Kymi Oy:n toimesta Salzgitteriin, Länsi-Saksaan. Ensimmäisenä toimintavuonna (1970) koneella suoritettiin lentoja yhteensä 170 tuntia. Pohjoisin kohde oli Ivalo, läntisin Manchester, itäisin Moskova ja eteläisin Valencia. Myöhempinä vuosina yhtiö kävi lentämässä aina Viktoriaputouksilla Livingstonessa asti.

Nordair otti Piper Navajo -konetyypin ensimmäisenä käyttöön Suomessa kesällä 1971. Seitsemän hengen matkustamo oli paineistettu ja mahdollisti lentämisen jopa seitsemän kilometrin korkeudessa, vakaissa olosuhteissa. Vuosina 1971-75 käytössä olleella Piperillä suoritettiin liikelentoja lähinnä Suomessa ja Skandinaviassa.

Falconilla matkustivat sujuvasti niin kauppavaltuuskunnat kuin valtionpäämiehetkin. Tasavallan presidentti Urho Kekkonen valitsi koneessa yleensä saman nimikkopaikan vaikka tilaa oli 8-10 matkustajalle. Heinäkuussa 1975 lensi Ruotsin kuningas Kaarle Kustaa Englantiin viralliselle valtiovierailulle. Suomen lipun päälle koneen kylkeen liimattiin matkan ajaksi Ruotsin sinikeltaiset värit. Tarinan mukaan tarra oli irrota matkalla ennen Englantiin laskeutumista. Matkalla kuningas puki ylleen Englannin laivastoamiraalin univormun viimeiset nauhat ja merkit.

Tiettävästi yksi 1970-luvun alun vaativimmista matkoista tapahtui kevättalvella 1973. Ulkoministeri Ahti Karjalainen vieraili Afrikassa, josta kansan suuhun jäi pysyvästi tankero-tarinoita. Runsaan kahden viikon pituisella reissulla ulkoministeri vieraili neljässä Itä-Afrikan maassa, tavaten mm. myöhemmän presidentin Martti Ahtisaaren joka oli nimitetty samana vuonna suurlähettilääksi Tansaniaan.

Vuonna 1971 Nordairin kalustoon hankittiin Piper PA-31P Navajo OH-PNF joka oli käytössä vuoteen 1975. Koneen käytännössä korvasi vuonna 1974 yhtiölle tullut Rockwell 690 Turbo Commander OH-ACH.

Yhtiön toimitusjohtajaksi valittiin ekonomi Kavo Laurila. Henkilökunta oli 1970-luvun alussa suppea. Lentotoiminnan johtajana ja pääohjaajana oli lentokapteeni Esko Ruohtula. Muut lentävään henkilökuntaan kuuluneet olivat lentokapteeni Aimo Ahjolinna, perämiehet Jorma Halle ja Rauno Tapanainen sekä lentoemäntä Maija-Liisa Aronen. Teknillisenä johtajana toimi DI Kari Nurmi. Koneen huollon suoritti Finnair/Kar-Air.

Kesäkuussa 1973 presidentti Kekkonen lensi Kansainvälisen työjärjestön ILO:n konferenssiin Geneveen. Työnteon periaatteista ja ehdoista näyttää olevan aikakauden Kauppalehden pilapiirroksessa ristiriita: Suomen Työnantajain Keskusliitto ja Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto eivät tunnu mahtuvan sovussa samaan Falconiin!

Yritysfuusiot jättivät Nordair-nimen historiaan

Juuri kun kone oli vakiinnuttanut paikkansa liike- ja poliittisen elämän keskuudessa, vuonna 1973 puhjennut öljykriisi tiputti lentotunnit puoleen edellisvuodesta. Toisaalta öljykriisi taas lisäsi Falcon-lentoja Saudi-Arabiaan ja muihin arabimaihin eli OPEC:n toimilla oli yhtiön toimintaan kaksisuuntainen vaikutus.

Nordairin OH-FFA ei ollut Suomessa ainoa lajissaan vaan kotimaassa oli 1970-luvun lopulla kaksi muutakin Falcon 20 –konetta jotka olivat Wihuri-yhtymän ja Salora Oy:n omistamia.

Virkamiehen yksityiskonematkustaminen oli lehtiotsikoissa 1970-luvun puolivälissä kun katseet kohdistuivat samaan aikaan valtiontalouden tilaan. Erityisesti toimittajat kiinnittivät huomionsa ulkomaankauppaministeri Arvo Rytkösen seurueen matkaan Saudi-Arabiaan ja Qatariin lokakuussa 1975, joka suoritettiin reittiliikennekoneiden sijasta yksityissuihkulla.

Lopulta taloussyyt pakottivat rationalisoimaan suihkukonetoimintaa. Vuonna 1979 yhtiön osakepääomaa nostettiin ja samalla Finnair Oyj sai määräävän 60 prosentin osake-enemmistön. Entinen Wihuri Oy Finnwings ja Nordair Oy fuusioitiin yhteen.

Uusi yhtiö jatkoi toimintaansa Finnaviation Oy:nä. Näin Nordairin nimi jäi historiaan kotimaisen yleisilmailun kuvioista. OH-FFA (samoin kuin OH-ACH) maalattiin Finnairin tytäryhtiön väreihin ja liikelennoista tuli yksi osasto yhtiön muiden osastojen joukkoon. Falconia käytti mm. silloinen tasavallan presidentti Mauno Koivisto.

Vuosina 1989-1996 koneen omisti Euro-Flite Oy joka lensi koneella niin liikelentoja, valtiovierailuita kuin myös ambulanssilentoja. Kuuluisuuksia OH-FFA:n kyydissä olivat vuosien varrella mm. Israelin pääministeri Jitzhak Rabin, YK:n pääsihteeri Butros Butros Ghali ja Viron presidentti Lennart Meri.

Vuonna 1996 koneen 26-vuotinen ja yhteensä 9880 tuntia kotimaassa kestänyt ura päättyi kun OH-FFA myytiin Englantiin, ostajana FRA-Aviation Ltd.

Lähteet

Alkuperäislähteet

Oy Nordair Ab:n valokuva- ja asiakirja-arkisto Suomen Ilmailumuseolla

Kirjallisuus ja lehdet

Tervonen, Ismo: Kar-Air tilauslentoliikenteen edelläkävijänä 1957-1980. Karisto Oy, Hämeenlinna 2004

Laurila, Kavo: ”Kauppamiehen siviilihävittäjä”, Kauppakamarilehti 5/1971

Wanner, Katri: ”Kekkonen ja Kaarle Kustaa Suomen parhaassa kyydissä”, Iltasanomat 29.6.1977