Suomen Ilmailumuseon kuva-arkistoon pyritään keräämään monipuolisesti kotimaisen siviili- ja sotilasilmailun dokumentaatiota vuosien varrelta. Tarpeellisena lisänä isoihin yritys- ja yhdistysarkistoihin toimivat ilmailualan ammattilaisten ja harrastajien kokoelmat, joihin ovat tallentuneet aihepiirin tarinat ja ilmiöt monesti vähintään yhtä värikkäällä tavalla, henkilön omasta näkökulmasta tarkasteltuna.

Suomen Ilmailumuseo vastaanotti heinäkuussa merkittävän lahjoituksen, kun lennonjohtaja Paavo Saaren (1922-2014) perikunta lahjoitti siviili-ilmailun veteraanin aktiiviuran aikaisen valokuvakokoelman kuva-arkistoomme. Kokoelma, jonka järjestämistyö on yhä kesken, käsittää nykymuodossaan kaikkiaan noin 8000 negatiivia ja vedosta 1930-luvulta aina 1980-luvulle saakka.

Lennonjohtajan työn ohella Saari kunnostautui ilmailussa moni-ilmeisesti monella osa-alueella, niin ohjaussauvasta kiinni pitäen kuin lentokoneita muista näkökulmista harrastaen. Puisten lentokonepienoismallien rakentamisen Saari aloitti jo sota-aikana. Myös muut puutyöt onnistuivat: mm. PIK:iläisten PIK-11 ”Tumppu” sai 1950-luvun vaihteessa Paavon tekemän potkurin. Kuvassa Paavo poseeraa ”Paukkulaudan” kanssa. Molemmat koneet löytyvät Suomen Ilmailumuseon kokoelmista.

Paavo Saari oli ilmailumies henkeen ja vereen. Kaikki lentämiseen liittyvä toiminta oli keskeisessä osassa hänen elämänkulkuaan lähes alusta lähtien. Ilmailukärpänen puri Saarta jo lapsuudessa kun hän poikasena seurasi ilmavoimien koneita Kauhavan kentän laidalla, olihan hänen äitinsä kotoisin paikallisesta Pölkyn kylästä. Kauhajoella syntyneen Saaren ja hänen perheensä tie vei 1930-luvun alussa Helsinkiin, jossa hän pian aloitti lennokkiharrastuksen Helsingin lennokkikerhossa Topeliuksenkatu 1:ssä.

Madridissa lennettiin purjelennon MM-kisat vuonna 1952. Yksipaikkaisten purjekoneiden luokassa olivat suomalaisista Paavo Saari 14., Harald Tandefelt 16. ja Antti Koskinen sijalla 36. Kaksipaikkaisissa Kahva oli viides ja Rautio sijalla 14.
Ryhmäkuvassa Saari kuudes vasemmalta.

Myös itse lentämään pääseminen alkoi nuorta miestä kiinnostamaan. Mutta sota keskeytti haaveilut purjeilmailusta ja lupakirjan suorittamisesta Jämijärven ilmailukoulussa. Saari toimi jatkosodan aikana mm. Helsingin ilmatorjunnan palveluksessa.

Rauhan tultua tie vei jälleen Jämille. Saari suoritti niin purjelennon kuin moottorilennon lupakirjat 1950-luvun vaihteessa. Harrastus sai uutta pontta kun Saari valittiin yhdeksi viidestä Suomen edustajasta purjelennon vuoden 1952 MM-kisoihin Madridiin. Sijoitus yksipaikkaisten luokassa oli lopulta neljästoista.

Saari oli opettajana Jämin ilmailukoulussa useamman vuoden 1940–50-luvuilla, ja silloisissa ilmailupiireissä hän joutui myös osittain vastaamaan viranomaisasioista.

Miehen leipätyö oli kuitenkin lennonjohtajan ammatti. Oltuaan Helsingin olympialaisten aikaan Malmin tornissa Saari kutsuttiin uuden Helsingin lentoaseman ensimmäiseksi lennonjohtajaksi vuonna 1952. Kentän avauduttua 2. lokakuuta oli hän jo ensimmäisenä päivänä vuorossa tornissa, tässä vaiheessa vielä ilman varsinaista lupakirjaa, ”kuunteluoppilaana”

Saari työskenteli Helsinki-Vantaan lentokentän lennonjohdossa vuoteen 1982, eläkkeelle siirtymiseensä saakka. Hän sai PAR:ia lukuun ottamatta kaikki saatavilla olleet lennonjohtajan kansainväliset kelpuutukset.

Paavo Saaren kuvakokoelmaan on tallentunut muun ohella vuosina 1952-1982 Helsingin lentoasemalla vierailleiden noin 400 eri konetyypin kirjo. Saari dokumentoi ja kuvasi pedanttiin tyyliin jokaisen konetyypin ensikäynnin EFHK:lla.

Muiden vastuutehtävien ohella Saarella oli erilaisia luottamustehtäviä Suomen Ilmailuliitossa ja lukuisissa ilmailukerhoissa. Helsingin lentoaseman tehtävien ohella hänen kädenjälkensä näkyy myös muilla kentillä, osallistuihan hän Nummelan lentokeskuksen suunnitteluun ja lentokonehallien rakentamiseen.

Lähteet

Paavo Saaren muistokirjoitus Helsingin Sanomissa, Olavi A. Rautio (http://www.hs.fi/muistot/a1305856100998)

Saaren tammikuussa 2008 tehty haastattelu Pirkanmaan Ilmailuhistoriallisen Seuran sivuilla (http://www.pihis.org/thenkil/m03/ksiv/k01.html)

Otsikkokuva ylhäällä : Yhdysvaltain ilmavoimien North American F-100 Super Sabre Skyblazers -osasto tallentui Saaren filmille kesällä 1961

Teksti: Tapio Juutinen / Kuvat: Paavo Saaren kokoelma, Suomen Ilmailumuseo

Saari dokumentoi kuviinsa Helsingin lentoaseman, tuttavallisemmin Seutulan, arkipäivää vuosikymmenien varrelta. Tämä albumilehti 1950-luvulta sisältää palokaluston toiminnan esittelyä. Oikeanpuoleisessa kuvassa lienee ollut käynnissä ammattitaidon ylläopitoon kuulunut paloharjoitus.

Helsingin lentoaseman ja Kaivopuiston isoissa lentonäytöksissä 1960- ja 1970-luvuilla Saari oli johtamassa ilmassa tapahtuvaa toimintaa. Hän sekä rakensi ohjelmaa että hoiti itse näytöksen tornista käsin. Hawker Hunter F.6 on kuvattu RAF:n taitolentoryhmän Suomen vierailulla vuonna 1957.