Suomen Ilmailumuseon kokoelmissa on kaksi saksalaisvalmisteista, mallia 10-30 B2 olevaa lentäjän pelastusliiviä toisen maailmansodan ajalta. Saksan ilmavoimat, Luftwaffe, otti käyttöön ensimmäisen pneumaattisen pelastusliivinsä 10-30:n (FL 30154) vuosina 1936-37.

Kirjoitus on julkaistu alunperin Feeniks-lehdessä numerossa 1/2008.

Puhallettavien pelastusliivien historiaa

Kaasulla täytettävät pelastusliivit ovat olleet 1930-luvun puolivälistä alkaen oleellinen osa sotilaslentäjän varustusta lennettäessä vesialueiden yläpuolella. Pneumaattiset eli ilmalla tai hiilidioksidilla täyttyvät pelastusliivit olivat tyhjänä vähemmän tilaa vieviä ja siten miellyttävämpiä käyttää kuin varhaisemmat, kelluttavalla materiaalilla kuten kapokilla tai korkilla, täytetyt liivit. Toisen maailmansodan aikana pneumaattisissa liiveissä ei ollut vielä automaattista täytön laukaisua. Lentäjän oli oltava tajuissaan veden varaan joutuessaan voidakseen täyttää liivin avaamalla painepullon venttiilin tai puhaltamalla täyttöletkun suukappaleen kautta liiviin ilmaa.

Suomalaisen Messerschmitt -hävittäjälentäjän varusteet ja pelastusliivi 10-30 B2. The flying gear of the Finnish Air Force Messerschmitt fighter pilot and Pneumatische Schwimmweste model 10-30 B2.

Ensimmäisistä merenkulkijoille tarkoitetuista puhallettavista pelastusliiveistä tai -vöistä on mainintoja ja kuvia Saksasta sekä Englannista 1880-luvulta. Peter Markus patentoi vuonna 1928 ensimmäisen puhallettavan pelastusliivin Yhdysvalloissa. Markuksen kehittämät liivit pelastivat useiden miehistön jäsenten hengen, kun Yhdysvaltain laivaston ilmalaiva USS Macon syöksyi Tyyneen valtamereen vuonna 1935. Samana vuonna James F. Boyle perusti Air Cruisers -nimisen yrityksen, joka alkoi valmistaa muun muassa pelastusvälineistöä ilmailuun. Boyle kehitti 1930-luvun lopulla puhallettavan pelastusliivin lentäjille, malli B-4, joka sai toisen maailmansodan aikana kutsumanimen ”Mae West”, silloisen kuuluisan filmitähden mukaan.

Saksan ilmavoimat, Luftwaffe, otti käyttöön vuosina 1936-37 ensimmäisen pneumaattisen pelastusliivinsä (pneumatische schwimmveste), jota valmisti Drägerwerk -yhtiö. Tämä liivi oli tyyppiä 10-30 (FL 30154) ja siinä ilmakammio oli myös lentäjän selän puolella. Selkäpuolella oleva noste aiheutti kuitenkin tajuttomana, tai pahasti loukkaantuneena, kelluvan lentäjän kääntymisen vedessä kasvot alaspäin, ja tämä johti lentäjien hukkumiseen. Pelastusliivien ongelma havaittiin käytännössä Englannin kanaalin yllä käydyissä taisteluissa kesällä 1940.

Saman vuoden lopulla tuli käyttöön parannettu malli 10-30 B1 (FL 30154-1). Uudessa mallissa ilmakammio poistettiin selän puolelta, ja kiinnityshihnoja muutettiin. Liivi kiinnitettiin leveällä hihnalla vyötäröltä, kahdella ohuemmalla rinnan yli ja yhdellä haaroista. Etupuolen yhtenäinen, suurempi, ilmakammio oli hevosenkengän muotoinen ja noste keskittyi siten rinnalle ja pään ympärille. Lentäjän kasvot pysyivät tämän mallin kannattelemina paremmin veden pinnan yläpuolella. Liivi oli valmistettu kumilla vuoratusta, vahvasta puuvillakankaasta, ja se oli väriltään keltainen. Liivi täytettiin veteen jouduttua vasemmalla alhaalla olevasta 0,06 litran painepullosta, joka sisälsi paineilmaa. Lentäjä saattoi täyttää liiviä myös puhaltamalla vasemmalla ylhäällä sijaitsevan täyttöletkun suukappaleen kautta liiviin ilmaa.

Pneumatische Schwimmweste, malli 10-30 B2

Seuraava liivimalli, 10-30 B2 (FL 30154-2), tuli käyttöön alkuvuodesta 1941. Tässä mallissa täyttöletkun metallinen suukappale ja letkun kiinnityspala korvattiin mustilla, muovisilla osilla. Robert Steadman väittää kirjassaan suukappaleen materiaalin vaihdon syynä olleen se, että metallinen osa jäätyi kylmässä lentäjien huulille, mutta uskoisin perusteena olleen myös metalliraaka-aineiden säästäminen.

Pneumatische Schwimmweste, malli 10-30 B2, ilman painepulloa. Pneumatische Schwimmweste model 10-30 B2 without the pressure cartridge.

Valokuvien perusteella saksalaiset hävittäjälentäjät käyttivät enemmän pneumaattisia pelastusliivejä, sen jälkeen kun ne tulivat paremmin saataville. Pneumaattinen oli tietenkin ahtaassa ohjaamossa mukavampi. Pommi- ja kuljetuskoneiden miehistöt käyttivät sekä kömpelömpiä kapokkiliivejä että pneumaattisia liivejä koko sodan ajan. Valinta on saattanut riippua sekä saatavuudesta että lentäjien omista mieltymyksistä. Yksikammioinen, ilmatäytteinen liivi oli hyödytön hiukankin vauroituneena tai lentäjän ollessa tajuton, kun taas kapokkitäytteinen liivi säilytti vaurioituneena ainakin osan kelluvuudestaan.

Suomen Ilmailumuseon kokoelmissa on kaksi saksalaisvalmisteista lentäjän pelastusliiviä, jotka ovat mallia 10-30 B2. Toinen niistä on valmistettu Lyypekissä, Drägerwerkin tehtaalla 28.11. 1941. Se on ollut Suomen ilmavoimien käytössä jatkosodan aikana, ja siihen on SA -leiman lisäksi merkitty kynällä kirjaimet K.A. Tästä liiviyksilöstä puuttuu painepullo. Kyseinen liivi oli myös yhden päivän lainassa Tali-Ihantala 1944  -elokuvan kuvauksissa kesällä 2007, ja liivi vilahtaa filmissä osasto Kuhlmeyn saksalaislentäjän yllä.

Toinen museon liiveistä on täydellinen painepulloineen. Artikkelissa esiintyvässä kuvassa se on puettuna jatkosodan Mersu -pilottia esittävän nuken päälle.

Lentovarusteisiin puetut nuket olivat viimeksi nähtävillä osana Suomen Ilmailumuseon ”Taivaan merkit” -teemanäyttelyä vuonna 2008. Näyttelyssä kerrottiin ilmavoimien lentokoneiden kansallisuustunnuksista.

Abstract

The early inflatable life vest (pneumatische schwimmweste model 10-30) entered Luftwaffe service in 1936-37. However it was found to have a danger of inversion of the pilot, due to having an inflatable bladder in the back panel. A re-design after The Battle of Britain resulted in model 10-30 B1 without back panel. The 10-30 B2 came into service in early 1941, the only difference being the replacement of the metal fittings onto the bladder and metal mouthpiece with black plastic. The inflatable life vests were used by both Luftwaffe fighter and bomber crews. Most fighter pilots used them as they afforded better fitment into the cramped cockpits. The Finnish Air Force pilots used the model 10-30 B2 during the Continuation War. In the collection of Finnish Aviation Museum, there is two life vests of model 10-30 B2.

Lähteet

• Uwe Feist – Thomas McGuirl: Luftwaffe Diary, vol II. Ferndale, 1994.
• Mick J. Prodger: Luftwaffe vs. RAF: Flying Equipment of the Air War 1939-45. Schiffer, 1998.
• Robert F. Steadman – Mike Chappel: Luftwaffe Air & Ground Crew, 1939-45. Osprey Men at Arms. Oxford, 2002.
• The New York Times, 16.5.2005: The Mae West: Giving Credit Where Credit is Due.