Uusi Ilmailumuseo -blogi
Suomen Ilmailumuseo on historiansa suurimman muutoksen edessä. Tässä blogissa kerromme matkastamme Uudeksi Ilmailumuseoksi. Lue lisää hankkeesta.

Ilmailumuseo kutsui kevään Kumppanihaussa kaikki aiheesta kiinnostuneet yhteiseen esittelytilaisuuteen 24.4.2019. Äänessä olivat nyt niin museoasiantuntijat kuin museon henkilökunta, ja keskustelu jatkuin pienpöydissä eri aiheiden parissa. Näiden museotreffien jälkeen Ilmailumuseo ja kumppaniehdokkaat ovat siirtyneet kahdenkeskisiin keskusteluihin. Tavoitteena on tietää syksyyn mennessä toimijat, joiden kanssa Uutta Ilmailumuseota tehdään tulevaisuudessa.

Tapahtumaan saapui yli 70 henkeä kuulemaan Ilmailumuseon esityksiä sekä asiantuntijapuheenvuoroja museoiden mahdollisuuksista. Osallistujat edustivat mm. kuntia, rakennus- ja arkkitehtuurialan yrityksiä, kulttuuripalveluja ja ilmailualaa. Kuntien edustajia oli paikalla peräti 13 eri kaupungista ja kunnasta.

Kaikki kuulolla olleet saivat tuhdin tietopaketin. Museonjohtaja Pia Illikainen kertoi yleisölle Ilmailumuseon tehtävistä valtakunnallisena erikoismuseona, kokoelmista ja kävijämääristä, palveluista, museon edelläkävijyydestä vapaaehtoistoiminnassa sekä tietysti myös siitä kysymyksestä, joka museon on saanut etsimään kumppanuuksia – asianmukaisten näyttelykeskus- ja kokoelmatilojen puutteesta.

Museotoiminta elää voimakasta uudistumisvaihetta, jossa yleisö- ja yhteisötyö, pedagogiset palvelut sekä keskustelualustana toimiminen korostuvat. Kaikki toiminta perustuu kuitenkin kokoelmiin ja tallennusalueeseen: Ilmailumuseossa siitä, mitä ilmailuhistoria on ja miten se ilmenee elämässämme historiallisesti, nyt ja tulevaisuudessa?

Ilmailumuseo haluaa olla valtakunnallisesti saavutettavissa ja avata ilmailukulttuuriin liittyviä asioita myös uusille yleisöille. Ilmailumuseo on määritellyt tulevaisuuden toimintaympäristön niin, että ympäristöllä pitää olla tarve, johon museo on vastaus. Haasteena on saada kumppaniehdokkaat huomaamaan, kuinka kannattava ja vakaa kumppani museo on.

Aluetaloudellisesta näkökulmasta museot ovat merkittäviä: jokainen museoon sijoitettu euro tuottaa itsensä lähes kaksinkertaisesti takaisin, laskettiin taannoin itävaltalaisessa museotutkimuksessa. Museovierailulla käytetään rahaa myös muihin palveluihin, ja museon läheisyydestä hyötyvät erityisesti hotellit, ravintolat, erityiskaupat ja liikenneyrittäjät. Museot tuottavat monenlaisia yhteisölle arvokkaita palveluja, kuten koulutus- tai harrastuspalveluja. Museot ovat siis taloudellisesti kannattavia, mutta ne eivät ole sitä koskaan niitä ylläpitävälle organisaatiolle, muistutti Museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä omassa puheenvuorossaan, ja jatkoi, että maailman vierailluimman museon Louvren menoista pääsymaksutulot kattavat vain 18 %. Pääsylipputulot eivät koskaan riitä, eikä avustuksilla voi kerätä pääomaa saati vaurastua. Siksi museo tarvitsee tukea ja kumppaneita.

Museoasiatuntija ja -kehittäjä Ulla Teräs puhui yleisölle mahdollisuuksien museosta muuttuvassa yhteiskunnassa, muuttuvassa ajassa. Elämme muutosten aikaa, totesi Teräs. Väestö muuttuu, ilmastonmuutos muuttaa kaiken, ja muutos on luonteeltaan kompeksista. Asiat ovat yhä vaikeampia ennustaa. Teräs muistutti, että museot ovat syntyneet vastaamaan haasteisiin, ja museot auttavat ihmisiä löytämään paikkansa ja kyvykkyytensä muutosten keskellä. Museoiden uudessa tulemisessa on kyse juuri tästä: juuri nyt tarvitaan paikkoja, jotka ruokkivat yhdessä tekemistä ja olemista. Museoiden supervoima on erilaisten yhteisöjen ja sidosryhmien yhteen saattamisessa, tiivisti Teräs.

Kumppanihaun aikana on kertynyt laaja yhteistyöverkosto ja suuri tietovaranto. Nyt on aika käydä läpi eri vaihtoehtoja niin museo- ja näyttelykeskuksen kuin myös kokoelmakeskuksen sijoittumisesta ja toimintamallista. On ollut hienoa huomata, kuinka ymmärrys museotoimintaa kohtaan on kasvanut, ja on ollut hienoa ideoida yhdessä tulevaisuuksia. Työ jatkuu!

Mia Kunnaskari

Kirjoittaja on Suomen Ilmailumuseon viestintä- ja hankekoordinaattori