Malmin lentokentän tulevaisuus on vaakalaudalla. Helsingin kaupunki on jo vuosia suunnitellut alueelle asuinrakentamista, ja valtio luopui lentoaseman ylläpidosta vuoden 2016 lopussa. Kenttä on senkin jälkeen ollut käytössä Malmin lentokenttäyhdistys ry:n ylläpitämänä valvomattomana lentopaikkana, ja sen säilyttämistä ilmailukäytössä tukee laaja kansanliike – nyt kuitenkin käräjäoikeus on vahvistanut yhdistyksen vuokrasopimuksen päättyneen, ja toimijoita uhkaa häätö. Malmin lentokentällä on myös kulttuurihistoriallista arvoa poikkeuksellisen hyvin säilyneenä sotaa edeltävän ajan ilmailuympäristönä. Se kuuluu muun muassa Museoviraston luetteloon valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.

Ilmailumuseo on jo vuosikymmeniä tallentanut monipuolisesti Malmin lentokentän kulttuuriperintöä niin ilma-alusten, esineiden kuin valokuvien kautta. Poikkeuksellisena pandemia-aikana kulttuuriperintö on saavutettavissa turvallisesti nyt myös ulkoisen verkon kautta. Museo on julkaissut Finna-hakupalveluun yli 800 valokuvaa lentokentän tapahtumista, toimijoista, ihmisistä ja ilma-aluksista 1930-luvulta aina 2010-luvun taitteeseen. Kuvat ovat lähtökohtaisesti ”avointa dataa” eli hyödynnettävissä monipuolisesti jatkokäyttöön sosiaalisesta mediasta kaupallisiin tarkoituksiin. Tempauksella museo haluaa osallistua lentokentästä käytävään keskusteluun luontaisen roolinsa kautta.

Valokuvat: monipuolisen toimintakulttuurin dokumentteja

Malmin lentokentästä tulevat monelle ensimmäisenä mieleen rikas historia, yleisilmailukoneet – ja rakennukset. Se esiintyy Museoviraston RKY-luettelossa ja sen ovat nostaneet merkitykseltään esiin myös World Monuments Fund ja Europa Nostra.

Rakennuskanta, asemataso ja liikennealue fyysisinä ympäristöinä luovat jatkuvuutta. Lentokentän merkitys historian varrella on syntynyt kuitenkin vielä enemmän sen elinvoimaisuudesta ja monitahoisesta toiminnasta, jota on ollut vaikea kuvailla lyhyissä selonteoissa. Lentoaseman eri merkitykset on lisätty hiljattain myös Elävän perinnön wikiluetteloon.

Ilmailumuseon rooli lentokentän toiminnan säilyttämisessä ja aktiivisessa dokumentoinnissa onkin ollut Helsinki-Malmin toimintakulttuurin esiin tuominen. Tätä ovat edustaneet lentokentän ylläpitäjät, yritykset, viranomaiset, yhdistykset ja yksittäiset harrastajat erikseen ja yhdessä. Lentokenttä on ollut tietoa vaihtanut ja jakanut ilmailuyhteisö, joka on edesauttanut merkittävällä tavalla muun muassa toimivan turvallisuuskulttuurin syntymistä ilmailussa. ”Kuppilatiima” lentokentän ravintolassa on yhdistänyt rennolla tavalla ammattilaiset ja harrastajat.

Museon Finnaan julkaisema, arkisto- ja nykydokumentointiaineistoa yhdistävä valokuvamateriaali on moniääninen ja mielenkiintoinen katsaus lentokentän historiaan. Jo pelkästään kuvalähteiden vuoksi se sisältää lukemattomia eri näkökulmia Malmiin ja malmilaisuuteen. Otokset ovat peräisin niin Ilmailu-lehden, yritysten, yhdistysten kuin yksittäisten henkilöiden kokoelmista. 1960-luvulta lähtien lentokentällä olleet organisaatiot – Suomen Laskuvarjokerhosta ja BF-Lennosta lähtien – pääsevät esiin uudempien ja lyhytaikaisempien toimijoiden ohella. Mukana on tuttuja kasvoja – ja uusia tuttavuuksia.

Otanta on kaikesta huolimatta nyt ja jatkossakin aina epätäydellinen. Menneiltä vuosikymmeniltä löytyy eri aihealueiden tallennuksesta yhä aukkoja ja etenkin ajanjaksolta 1980-luvulta 2000-luvun alkuun toivotaan edelleen valokuvia museon kokoelmiin. Aiemmin muun muassa Museovirasto ja Puolustusvoimien kuva-arkisto ovat julkaisseet omissa kokoelmissa olevaa Malmi-aineistoa ulkoiseen verkkoon. Ilmailumuseo on omatoimisesti ja yhteistyössä lentokentän toimijoiden kanssa nykydokumentoinut Malmia monipuolisesti vuodesta 2015 lähtien, viimeksi muun muassa lentokenttäpäivystäjän työnkuvaan liittyen.

Finna-hakupalvelun työkalujen kautta aineistosta on tehtävissä yli 80 vuotta historiaa käsittäviä pitkittäistarkasteluita eri teemoista. Esimerkiksi käyttämällä Aiheet-ominaisuutta saa näkyviin kuvat mm. terminaaleissa ja lentokonehallissa tapahtuneesta toiminnasta – vaikka lentokoulutuksessa tapahtuneesta muutoksesta.

Aineistoa tarkasteltaessa syntyy kuva muutoksesta – mutta myös jatkuvuutta ja ilmailun merkityksellisyyttä ylläpitäneistä tekijöistä. Näkökulma on inhimillinen: rakennusten ja ilma-alusten ohella pääosassa ovat ihmiset, ovat he sitten tekijöitä, hyödyntäjiä tai tarkastelijoita.

Malmista on ollut moneksi!

Lähes 85 vuotta toimineen ja monella mittarilla ainutlaatuisen lentokentän toiminnan tallentaminen ja esittäminen valokuvin on mittava, käytännössä mahdoton haaste – paitsi pitkän aikajänteen mutta myös toiminnan moni-ilmeisyyden takia.

Malmin lentokentällä on ollut tavalla tai toisella rooli itsenäisen Suomen historiassa läpi sodan ja rauhan vuosien. Se on tarjonnut infrastruktuurin, koulutus- ja muun toimintaympäristön tuhansille ja taas tuhansille ilmailun ammattilaisille ja harrastajille.

Lentokenttä rakennettiin täyttämään kasvaneen lentoliikenteen tarpeet ja se valmistui toimintakuntoon Helsingin maalaiskunnan Malmin alueella olevalle Tattarisuolle vuonna 1936. Lentokentän virallisia avajaisia vietettiin kaksi vuotta myöhemmin. Alue liitettiin Helsinkiin toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1946.

Marraskuussa 1939 puhjennut talvisota vei siviili-ilmailun pois Malmilta moneksi vuodeksi. Toisen maailmansodan aikana lentokentältä toimivat niin Suomen ilmavoimien kuin Saksan Luftwaffen joukko-osastot. Kun jatkosota päättyi syyskuussa 1944, lentokenttä siirtyi liittoutuneiden valvontakomission haltuun ja palautettiin takaisin suomalaisten hallintaan vasta vuoden 1947 alussa.

Vakituinen lentoliikenne pääkaupunkiseudulla siirtyi syksyllä 1952 silloiseen Helsingin maalaiskuntaan, nykyiselle Helsinki-Vantaalle. Samalla vuosikymmenellä Malmista kehittyi Suomen suurin lentäjien koulutuskeskus ja pääkaupunkiseudun yleisilmailukenttä. Viranomaislentotoiminnan keskuksena Malmi toimi aina 2010-luvun lopulle saakka.

Lentokenttää ylläpitäneen Finavian vetäydyttyä alueelta vuoden 2016 lopussa on toiminta maan merkittävimpänä yleisilmailukenttänä ja lentopaikkana jatkunut Malmin lentokenttäyhdistys ry:n toimesta. Helsinki-Malmi on ollut lentosuoritteilla mitattuna säännöllisesti maan toiseksi vilkkain lentokenttä ja sillä on toiminut sovussa kymmeniä yrityksiä ja yhdistyksiä. Lentokenttä on ollut lisäksi luontoarvoiltaan merkittävä ulkoilualue sekä aktiivisena ja avoimena ympäristönä matalan kynnyksen paikka ilmailun näkemiselle pääkaupunkiseudulla.

Kuvat käyttöön!

Ilmailumuseo haluaa tuoda aktiivisesti saataville ilmailutoimialan yhteiseksi ja merkitykselliseksi kokemaa kulttuuriperintöä – ja tekee sitä tällä erää ulkoisessa verkossa. Valokuvalla on vaikuttava voima ja museo haluaa, että kuvia hyödynnetään monipuolisesti lentokenttää käsittelevissä artikkeleissa ja muissa sisällöissä.

Muiden Finnaan julkaistujen museon kuvien tapaan yleislisenssinä Malmia käsittelevissä otoksissa on Nimeä 4.0 Kansainvälinen (CC BY 4.0) -standardi, joka mahdollistaa paitsi aineiston rajoituksettoman käytön, myös muunneltavuuden erityyppisiin käyttötarkoituksiin. Tekijänoikeuksien tai henkilötietojen rajoitettua joissakin objekteissa jälleenkäyttöä voi käyttöoikeutta linjaava lisenssi olla joissakin tapauksissa kuitenkin tiukempi.

Vaatimuksena niin kaupallisen kuin ei-kaupallisen jatkokäytön kohdalla pysyy vaatimus tiedossa olevan kuvaajan tai kuvaamon, kokoelman sekä museon mainitsemisesta julkaisun yhteydessä. Ehdot koskevat Finnasta ladattavaa alhaisempaa, verkkokäyttöön soveltuvaa kuvakokoa. Painolaatuisten kuvien tilaus pyydetään tekemään Suomen Ilmailumuseon valokuvapalvelun kautta.

Museo tiedostaa vastuunsa tekijänoikeusmateriaalien säilyttäjänä ja kulttuuriaineistojen asiantuntijana. Samaan aikaan pyrkimys avoimen tiedon jakamiseen ulkoisessa verkossa ja muilla alustoilla on osa museon toimintakulttuuria.

Malmin lentokenttää käsitteleviä, avoimeen käyttöön avattuja kuvia pääsee tarkastelemaan Ilmailumuseon oman Finna-etusivun kautta osoitteessa https://ilmailumuseo.finna.fi/ ja hakusanalla ”efhf”. Vaihtoehtoisesti kuviin pääsee käsiksi tämän linkin kautta.

Tutustu myös muihin lentokenttää käsitteleviin verkkomateriaaleihin taannoin tekemämme artikkelin Aikamatka: Malmi pohjalta.

Medialle: katso täältä ladattava printtikelpoinen arkistovalokuva tiedotustarkoituksiin.

Otsikkokuva: Kaarle Mäkeläinen vapaassa pudotuksessa heti uloshypyn jälkeen 1970-luvun alussa. Taustalla näkyy Malmin lentoasemarakennus. Kuva: Tuula Heikkola / Suomen Ilmailumuseo.

Lisätietoja:

Tapio Juutinen, Amanuenssi (Valokuva- ja tietoaineistot)
GSM. +358 44 739 1081
tapio.juutinen@ilmailumuseo.fi