Museoliiton valtakunnallisen Poliitikon museoharjoittelu -viikon 2022 aikana yli 80 poliitikkoa ottaa tuntumaa museotyöhön, ja museolaisilla on mahdollisuus kysyä ja kuulla päätöksenteon ajankohtaisista asioista. Ilmailumuseo osallistuu teemaviikkoon nyt neljättä kertaa – ja meille poliitikot ja virkamiehet ovat tervetulleita harjoitteluun koska vain. Tällä kertaa saimme Ilmailumuseoharjoitteluun ensimmäisen valtuustokauden valtuutetun Oskari Iivarisen (kok), jonka kiinnostuksenkohteisiin kuuluvat mm. liikenne ja kaavoitus.

Aamukahvit ovat keskeinen osa työkulttuuria. Niiden yhteydessä museonjohtaja Pia Illikainen pääsi perehdyttämään harjoittelijaamme vapaaehtoisvoimin syntyneen Ilmailumuseon historiaan. Tänä vuonna ilmailuhistoriallinen näyttelytoiminta täyttää 50 vuotta – Helsinki-Vantaan ”käytävänäyttelyn” avajaiset olivat 12.6.1972 – ja noista ajoista toiminta ja kävijämäärät ovat kasvaneet niin, että nykyiset tilat ovat tulleet jo aikaa sitten vastaan, tontin vuokrasopimuksen vääjäävästä lähenemisestä puhumattakaan. Vuodesta 2019 lähtien Uusi Ilmailumuseo -hanketta on työstetty yhteistyössä Vantaan kaupungin kanssa ja nyt tahtotilana on uuden museon rakentaminen naapuritontille Aviapoliksen ytimeen.

Kuka tuntee Ilmailumuseon kokoelmat?

Esineamanuenssi Eijakristina Sumelius tiivisti, että Ilmailumuseossa suuri yleisö näkee koneet, mutta ilmailuhistorialliset kokoelmat ovat paljon muutakin. Kokoelmiin kuuluu yli 11 500 esinettä, kuten virkapukuja ja niiden osia sekä pienesineistöä, kuten mittareita. Päivän harjoittelutehtävä liittyikin mittareiden tutkimiseen.

Intendentti Matias Laitinen, jonka tehtäviin ilmailuhistoriallisten kokoelmien säilytyskysymyksen ratkaiseminen pitkälti kuuluu, kuvaili puolestaan etenkin ilma-aluskokoelman säilytyksen erityispiirteitä. : Objektien koko on hallitseva, mikä asettaa säilytystiloille haasteita, ja toisekseen kuljetusreittien on mahdollistettava ilma-alusten siirrot. Kun näihin kysymyksiin saadaan ratkaisuja, kokoelmien säilyminen turvataan ja samalla myöskin näyttelykierto nopeutuu.

Harjoittelun haasteita

Esineamanuenssin ja museomekaanikko Antti Laukkasen kanssa harjoittelijamme tutustui luettelointiprosessiin ja valokuvaukseen, joka realisoituu yleisölle yhä kattavammin valokuvina Finna-palvelussa. Tällä hetkellä Ilmailumuseon Finnassa on yli 7 000 valokuvaa ja pienpainatetta, kuten aikatauluja, ja vapaaehtoisten ilmailuaktiivien avulla tiedot niistä täydentyvät jatkuvasti.

Kokoelma-asiantuntijoillamme on parhaillaan käsittelyssä mittarikokoelmaan kuuluvia kelloja, joista vanhimmat 1920-luvulta. 1920-luvun ilmailussa tärkeimmät esineet olivat kello, kartta ja kompassi, joista kello oli niin harvinainen ja tärkeä, että se tuli ottaa mukaan, jos kone joutui ”kaputtiin” eli putosi maahan. Kello on tänäkin päivänä välttämätön ja jopa pakollinen varuste.

Mittarikokoelman parissa saimme tuntumaa museotyön myös riskeihin. Museomekaanikko on tänä vuonna saanut valmiiksi suuren urakan, jossa haitallisia aineita sisältävät mittarit on tarkastettu ja siirretty säilytystiloihin, joissa ne eivät aiheuta terveysriskejä henkilökunnalle.  

Ongelmallisesta olosuhdesäätelystä saimme konkretiaa myös kierroksella entisöinti- ja näyttelytiloissa, joissa tämänhetkinen sää tuntuu tukaluutena ja vaikeuttaa työskentelyä, ja on todellinen uhka uniikkien esineiden säilymiselle. Ilmailuhistorialliset kokoelmat, ilma-aluksia myöten, ovat pääasiassa sekamateriaaleja eli niissä on orgaanista ja ei-orgaanista materiaalia yhdistettynä, kuten puuta, nahkaa, kangasta ja metalleja. Ne vaatisivat säilyäkseen vakaat olosuhteet noin 16–19 asteen lämpötilassa. Nyt tiloissa on kesäisin liian kuumaa ja kosteaa, talvisin kylmää ja kuivaa.

Aviapolis Coren henki

Uudelle Ilmailumuseolle ja kokoelmien säilytysratkaisuille on siis asetettu paljon tehtäviä, ja edelleen tärkeitä tehtäviä liittyy Aviapoliksen alueen elävöittämiseen ja museon käyttäjäryhmien innostamiseen ja palvelemiseen. Museoilta ylipäänsä toivotaan näyttävyyttä ja innostavuutta, toisaalta ne ovat monelle myös arkisen tekemisen, kuten vaikka läksyjen lukemisen, tai olemisen ja pysähtymisen paikkoja.

Niin korona kuin myös Venäjän hyökkäys Ukrainaan ovat muuttaneet Aviapoliksenkin tulevaisuudennäkymiä, mutta lentokenttäkaupunki kasvaa ja kehittyy vääjäämättä. Vantaa on 70-vuotias lentokenttäkaupunki ja ilmailukaupunki. Oskari Iivarinen katsoo ilmailutematiikan olevan Aviapoliksen identiteetille tärkeä, ja siitä olemme varmasti yhtä mieltä.

Artikkelikuva: Matias Laitinen ja Oskari Iivarinen tutustuvat Ilmailumuseon näyttelyyn ja näyttelyolosuhteisiin.