Vuosittain maaliskuussa on kansainvälinen Women of Aviation Week. Etenkin kansainvälisenä naistenpäivänä 8.3. lentoyhtiöt ja muut toimijat nostavat esiin ilmailun parissa työskenteleviä naisia. Miksi ilmailevat naiset herättävät edelleen niin paljon kiinnostusta ja huomiota? Monilla STEM-aloilla (science, technology, engineering, mathematics) naisten osuus on nykyään jo 15-25%. Miksi esimerkiksi naispuolisten liikennelentäjien osuus on vain kuitenkin vain noin 3%?

Suomen Ilmailumuseo on julkaissut Finna-hakupalveluun vajaa 200 valokuvaa teemalla ”naiset ilmailussa”. Kuvien aikajänne ulottuu 1930-luvun taitteesta aina 2010-luvulle, pääpainon ollessa 1940-1970-luvuissa. Museon kokoelmiin kuvat ovat tulleet Ilmailu-lehden kokoelman ohella yksityishenkilöiltä ja niihin on tallentunut sattumanvaraisia hetkiä hyvin erityyppisistä tilanteista: mukana on niin lentoonlähtöjä, kakkukahveja, palkintojenjakoa kuin odotteluakin. Kuvat on pääsääntöisesti julkaistu lisenssillä Nimeä 4.0 Kansainvälinen (CC BY 4.0) eli ne ovat hyödynnettävissä monipuolisesti jatkokäyttöön sosiaalisesta mediasta kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaistujen kuvien painopiste on harrasteilmailussa, koska liikennelentämisen ja sotilasilmailun parissa toimineista naisista aineistoa Ilmailumuseon kokoelmissa on varsin vähän.

Naisten ilmailutoiminta käynnistyy Suomessa hitaasti

Julkaistussa aineistossa naiset toimivat erilaisissa rooleissa. Monissa ilmailun lajeissa naisten osuus harrastajista on ollut pieni, ja heidät on usein nähty poikkeuksellisen rohkeina tai kyvykkäinä yksilöinä. Osassa kuvia naiset puolestaan esiintyvät osana harrastukseensa vakavasti suhtautuvaa ryhmää, jossa sukupuolta ei ole ollut tarpeen erotella. Toki naisia on ollut – kuten miehiäkin – myös ilmailun tukitoiminnoissa ja mukana harrastuslajeissa puolisonsa tai muun perheen mukana.

Suomessa ensimmäiset naiset suorittivat lentolupakirjan vuonna 1931, alkuvuodesta Vuokko Knuutila ja hieman myöhemmin Helvi Marttila. Vuodesta 1921 alkaen naiset saivat kiivaan keskustelun jälkeen liittyä vuonna 1919 perustettuun Suomen Ilmailuklubiin, vaikka käytännössä se säilyi pitkään miesten linnakkeena. Naisia alkoi tulla mukaan ilmailuharrastuksen pariin etenkin purjelennon yleistymisen myötä, mutta mitään erityistä naisten omaa järjestötyötä ei ollut. Vuonna 1934 päätettiin paikallisten ilmapuolustusyhdistysten yhteyteen perustaa naiskerhoja ja niiden toimintaa suunnittelemaan ja ohjaamaan Suomen Ilmapuolustusliiton alainen Naiskerhojen Keskusjaosto. Koska käytännössä ilmailevat naiset osallistuivat samoihin toimintoihin miesten kanssa, paikallisten naiskerhojen toiminta jäi pienimuotoiseksi.

Helsingin Ilmapuolustusyhdistyksen Naiskerho perustettiin marraskuussa 1934. Naiskerhon toimikunnan jäsenistä vain yksi oli ilmeisesti itse lentäjä, muut ilmailua harrastavien miesten puolisoita. Naisten toiminnan painopiste oli olemassa olevan lentoharrastuksen tukeminen, ja lähinnä toissijaisesti naisten innostamisesta omakohtaisen lentoharrastuksen pariin. Naisilmailijat kuten laskuvarjohyppääjä Sirkka Kopra ja purjelentäjä Aili Heikinaro houkuttelivat kuitenkin katsojia vuosina 1930-luvulla lukuisiin lentonäytöksiin ympäri maata.

Aero Oy (nyk. Finnair Oyj) aloitti ensimmäiset lentoemäntäkurssit vuonna 1947, kun ensimmäiset stuertit palkattiin Kar-Airille 1958 ja Aerolle 1959. Suomalaisia naisia on toiminut lentoemäntinä myös useissa ulkomaisissa lentoyhtiöissä. Naisten suorittamien lentolupakirjojen määrä kasvoi voimakkaasti 1960-luvun lopulla ja kansainvälisen naislentäjien yhdistyksen Ninety-Ninesin Suomen alaosasto perustettiin vuonna 1969. Ensimmäisenä suomalaisena naisena ansiolentäjän lupakirjan suoritti Helena Heide vuonna 1966. Finnairilla ensimmäisenä liikennelentäjänä aloitti Kirsi Arve vuonna 1984.

Ilmailun maailma on rajaton

Finnairin lentäjistä vuonna 2017 noin kolme prosenttia oli naisia. Matkustamohenkilökunnasta naisia oli samaan aikaan 88 prosenttia. Vuonna 2015 maailmanlaajuisesti suhde oli suurin piirtein sama, noin 130 000 liikennelentäjästä noin 4 000 oli naisia, eli noin 3%.

Ensimmäiset ilmavoimien lentäjäkoulutukseen päässeet naiset aloittivat koulutuksen 1998 ja heistä Inka Niskanen sai sotilaslentäjän lentomerkin 2001 ja lensi hävittäjää ensimmäisenä naisena 2002. Vuodesta 2019 hän on toiminut maan ensimmäisenä naispuolisena lentolaivueen komentajana ja hän on sotilasarvoltaan everstiluutnantti, korkea-arvoisempaa naista ei Suomen armeijassa ole palvellut.

Ilmailevat naiset ovat usein herättäneet kiinnostusta ja media on nostanut heitä esiin. Monet esimerkiksi sotilas- ja liikenneilmailun ”ensimmäisistä naisista” eivät ole kuitenkaan halunneet korostaa sukupuoltaan ja esiintyä sen vuoksi julkisuudessa, vaan mieluummin keskittyä työhönsä. Mahdollisesti koska nämä alat on nähty ja nähdään vieläkin monesti harrasteilmailuakin ”miehisempinä”, on niiden parissa työskennelleitä naisia kohtaan silti tunnettu erityistä kiinnostusta.

Esikuvat puhuvat!

Mitään muodollisia tai laillisia rajoituksia naisten ilmailulle ei enää ole. Asenteet muuttuvat silti hitaasti. Tyttöjä ja naisia ei ole rohkaistu riittävästi hakeutumaan ilmailun pariin harrastamaan tai työskentelemään, ja lisäksi esikuvia on puuttunut. Nostamalla nyt esiin ilmailun parissa toimineita naisia haluamme tarjota näitä esikuvia ja samalla kuvata naisten monipuolista toimintaa suomalaisen ilmailun historiassa.

Tutustu aineistoon Ilmailumuseon Finnassa.

Teksti:
Tiia Fynes, Museolehtori

Lisätietoja valokuvien julkaisusta:
Tapio Juutinen, Amanuenssi (Valokuva- ja tietoaineistot)
GSM. +358 44 739 1081
tapio.juutinen@ilmailumuseo.fi

Lähteet:

Institute for Women of Aviation Worldwide.
Jarnamo, K.W.: Ilmailevat naisemme. Ilmailu-lehti 1981:5.
Uola, Mikko: Suomen Ilmailuliitto 75 vuotta. SIL 1994.
Finnairin kaukolennolla ensi kertaa vain naisista koostuva miehistö. Lentoposti 7.8.2015.
Liikennelentäjä -lehti 2015:5.
High flyers: Why aren’t there more women airline pilots? 12.5.2015.
Vain yksi nainen saa kantaa näitä kauluslaattoja – Puolustusvoimissa palvelee nyt Suomen historian korkea-arvoisin naisupseeri. Iltalehti 12.6.2918.
Uola, Mikko: Suomen Ilmailuliitto 75 vuotta. SIL 1994.