Museotyö tähtää paitsi kokoelmien ja kulttuuriperinnön säilymiseen myös museokävijöiden monenlaisten toiveiden ja tarpeiden palvelemiseen. Museokävijä kohtaa käynnillään todennäköisesti asiakaspalvelijoita ja mahdollisesti oppaan, ja näkee museoammattilaisten työnjäljen näyttelyissä tai digipalveluissa. Puhutaankin kulisseissa tapahtuvasta museotyöstä – joka ei kyllä tekijöille itselleen tapahdu kulisseissa, vaan tässä ja nyt.

Yksi vähemmän tunnettu työnkuva sieltä kulisseista on museomestari. Ilmailumuseon pitkäaikainen museomestari Kimmo Snellman pääsi viime kesänä onnellisesti eläkepäivien viettoon, ja työn jatkajaksi rekrytoitiin Riku Ruskokivi. Nyt puolen vuoden rupeaman jälkeen on hyvä hetki kysyä Rikulta mitä uudelle museomestarille kuuluu – ja museolle.

Werstas vaihtui Ilmailumuseoon

Riku tuli ilmailumuseomaailmaan puusepän ja rakennusinsinöörin tutkinnoilla Tampereen Työväemuseo Werstaan ja Lenin-museon kautta. Hänelle kuuluu Ilmailumuseolla kiinteistötiimin työn johtaminen ja runsaasti konkreettista tekemistä.

– Museomestarin toimenkuva on varsin laaja. Siihen kuuluu mm. koko kiinteistöstä ja näyttelytekniikasta vastaaminen ja kaikkinainen ylläpito puhtaanapidosta lähtien. Myös kokoelmanhallintaan liittyvät erilaiset tehtävät ovat osa työtä, kuin myös logistiikka, kertaa Riku.

Ja välillä pääsee myös ilahduttamaan asiakkaita ja henkilökuntaa. Riku ja museoapulainen Petri Fogde vastasivat tietenkin myös kuvan komean joulukuusen pystytyksestä. Riku kehuu Petrin osaamista ja omistautumista tehtäviinsä. Petri on kiinteistötiimin toinen kokoaikainen jäsen. Tiimi tarjoaa myös mm. harjoittelumahdollisuuksia, joten perehdytyskin kuuluu kiinteistötiimin työnkuvaan.

Työn ohessa Riku opiskelee, kuten museomestareille tyypillistä uran alkuvaiheessa on. Myös Kimmo kävi aikoinaan työn ohessa museomestarin koulutuksen.

– Museomestarin koulutus on oppisopimuspohjainen ja tästä johtuen melko harvinainen. Koulutus alkoi syksyllä ja museomestarin erikoisammattitutkinto valmistuu parissa vuodessa.

Joulumielisen haastattelun kokeellinen tekniikka

Jouluhaastatteluun löytyi sopiva menetelmä haastattelijan joulusiivouksen yhteydessä – eli laatikollinen kysymyskuponkeja syksyisestä nuorten työpajasta. Kysymykset siis arvottiin ja miettimisaikaa oli mahdollisimman vähän!

Ensimmäisenä laatikosta nousi kysymys, mitä Ilmailumuseosta puuttuu? Tätä Rikun ei tarvinnut juurikaan miettiä.

– Olosuhdehallinnan mahdollisuus puuttuu nykyisistä tiloista – että voisi tilakohtaisesti säädellä eri osastojen olosuhteita esimerkiksi lämpötilan ja ilmanvaihdon osalta. Museolle ominaista talotekniikkaa siis puuttuu, ja sitä tarvittaisiin erityisesti kokoelma- ja näyttelytiloissa. Niin että oikeastaan voi sanoa, että uusi rakennus puuttuu, naurahtaa Riku.

Tämä on varmastikin tuttu juttu kaikille Uusi Ilmailumuseo -hankkeeseen tutustuneille.

Laatikosta nousi seuraavaksi perustavanlaatuinen ja henkilökohtainen kysymys. Mitä ajattelet lentokoneista? Lentokoneet ja muut ilma-alukset ovat Ilmailumuseossa keskeisesti esillä ja monelle kävijälle Ilmailumuseo onkin ”lentokonemuseo”. Mutta millaisilta nämä kohteet näyttävät kiinteistö- ja näyttelyrakennuksen asiantuntijan silmin?

– Olen sitä ikäpolvea, että lentokoneet herättävät minussa myös ristiriitaisia tunteita esimerkiksi ilmastonäkökulmasta. Joka tapauksessa ne ovat teknologian ja suunnittelun hienoja näytteitä ja arvostus niitä kohtaan on kasvanut valtavasti. Ja ihmetys: miten oikeasti varsinkaan näillä vanhimmilla koneilla on lennetty!

Rapistellaan jälleen kysymyslaatikkoa. Mieleenpainuvin asia tai kokemus Ilmailumuseossa?

– En tiedä kannattaako tätä oikein sanoa, mutta sinä päivänä kun tulin allekirjoittamaan työsopimusta sisätiloihin vaelsi käärme… No oli harvinaisen kuuma kesäpäivä, ja läheinen työmaa aiheutti varmaan kaikenlaista, muistelee Riku ja palaa sitten muihin tapahtumiin.

– Finnair Pilots’ Big Band museolla! Ja Kaivarin lentonäytös oli totta kai mieleenpainuva kokemus työkeikkana, jatkaa Riku.

Otetaan vielä yksi kysymys laatikosta. Mikä voisi olla Uuden Ilmailumuseon vetonaula? Rikulla on vastaus valmiina.

– Varmasti vaihtuvat, uudenlaiset näyttelyt ilmailuhistoriaan, hyvän perusnäyttelyn lisäksi. Tällaisia tehtäviä olisi mukava päästä tekemään osana työyhteisöä. Ilmailuhistoriassa on erikoisia tarinoita, kuten kuulemassani Atle Blomqvistin elämäntarinassa. Blomqvistiin liittyy myös yksi mieleen painuneista työtehtävistä. Kävimme Blomqvistille kuuluneessa Ritvalan Helkavuoren huvilassa noutamassa aineistoa kokoelmiin, ja siellä tutustuttiin myös rakennukseen. Erityisesti mieleen jäi käynti rakennuksen spiritismihuoneessa.

Ilmailumuseon henkilökunta toivottaa hyvää joulua!

Ilmailumuseon henkilökunta kasvaa tasaiseen tahtiin. Viime vuonna kokoelmatiimissä aloitti esinekokoelmasta vastaavana amanuenssina Eijakristina Sumelius, ja kuluneen vuoden aikana erityisesti asiakaspalvelutiimi on organisoitunut uudelleen ja saanut vahvistusta niin uusista kokoaikaisista Hilla Leikaksesta / Soili Reinikaisesta kuin myös uusista tuntitekijöistä. Museo on myöskin aloittanut oman kahvilatoiminnan Kahvila Yläpilven myötä Ea Ekin ohjauksessa. Näihin muutoksiin palataan seuraavassa henkilöhaastattelussa.

Koko Ilmailumuseon henkilökunta toivottaa hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta kaikille Ilmailumuseon ystäville – ja hyvää jatkoa ilmailun kulttuuriperinnön parissa!