Kuten ilmailuhistorian ystävät tietävät, maastamme löytyi ja löytyy edelleen maailman mittapuulla historiallisesti korvaamattoman arvokkaita, ainutlaatuisia ilma-aluksia ja niiden osia sekä muuta esineellistä kulttuuriperintöä. Yhtä arvokasta, mutta ei aina yhtä näkyvää, on ilmailun historiaa elävänä säilyttävät, aineettomat todistuskappaleet – eli tiedot ja taidot. Esineiden lisäksi keskiössä ovat siis ihmiset ja heidän tekonsa.

Elävää perintöä

Tulevaisuuteen liittyy aina avoimia kysymyksiä. Miten autenttista ja historiallisesti arvokasta suomalaista ilmailun kulttuuriperintöä varjellaan ja siirretään tuleville sukupolville? Miten tarinat ja kohtalot tallennetaan ja kerrotaan? Miten tiedot ja taidot säilyvät elävinä?

Ajatus suomaisesta ilmailumuseosta virisi jo ilmailun ensimmäisten vuosikymmenien aikana. Kesti kuitenkin vielä vuosikymmeniä, ennen kuin maahamme syntyi niin ammatillisia kuin harrastajienkin ylläpitämiä ilmailumuseoita. Sekä ilmailun ammattilaisten että intomielisten harrastajien uhrautuva työ synnytti suojapaikkoja ilmailuhistorialle. Mitä niille kuuluu nyt ja mihin suuntaan tulevaisuus osoittaa suuntaa?

Tulevaisuuden ennustaminen voi parhaimmillaankin olla vain uskottavia arvauksia todennäköisistä kehityskuluista. Tämän vuoksi selvitystyössä on annettu suuri painoarvo tiedossa oleville muutosten syille ja perustelluille arvioille mahdollisuuksista. Uhkiksi koettuihin asioihin on syytä puuttua rohkeasti, mutta kunnioittaen sitä työtä, jota tähän asti on tehty.

Selvitystyö kohtaamalla tekijät

Suomen Ilmailumuseo ja Suomen Ilmavoimamuseo käynnistivät loppuvuodesta 2019 selvitystyön, jonka tarkoituksena on kartoittaa suomalaisen ilmailumuseokentän sekä muiden kokoelmien nykytilaa ja tiedossa olevaa tulevaisuutta. Keskeisimmät selvitettävät kysymykset liittyvät museoiden toimintaedellytyksiin ja ilmailuhistoriallisiin kokoelmiin. Selvityksessä kartoitetaan sovittavalla tarkkuudella museoiden taloutta ja muita resursseja, vaikuttavuutta, verkostoja sekä sopimuksia ja muita sitoumuksia. Selvitystyöhön on saatu rahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä.

Työn tekijäksi valittiin tieliikenteen valtakunnallinen vastuumuseo Mobilia Kangasalta, joka nimesi selvityshenkilöksi projektipäällikkö Anni Antilan. Hänen työnkuvaansa kuuluu Mobiliassa huolto- ja kunnostuspalveluiden sekä tieliikenteen valtakunnallisen vastuumuseotyön kehittämistä, joten hyppy ilmaan oli helppo. Hänellä on myös työkokemusta ilmavoimissa, joten elementti oli jo ennestään tuttu.

Tutkimuksen aikataulu

Taustatutkimus käynnistyi hetimiten, ja alkuvuodesta 2020 työ jalkautui suomalaisiin ilmailumuseoihin. Tutustumiskäynneillä katselmoitiin museoiden edustajien kanssa esinekokoelmia, tiloja, sopimuksia ja toimintaa. Jo tässä vaiheessa on kaikki syy esittää suuret kiitokset yksityisten ilmailumuseoiden henkilöstölle hienosta yhteistyöstä ja syvistä keskusteluista!

Tiedottamiseen panostettiin heti työn käynnistyttyä ennakkotiedotteilla asianomaisille yhdistyksille ja muille organisaatioille. Hyvissä ajoin ennen tutustumiskäyntejä lähetettiin kaikille museoille ennakkokysymyksiä tapaamisten ja keskustelujen tueksi. Matkan varrella on ilmennyt myös muita, valtakunnallisesti merkittäviä selvitys- ja suunnittelutehtäviä, joilla on yhteyksiä myös ilmailumuseoselvitykseen. Niinpä onkin todennäköistä, että vuoropuhelua jatketaan vielä.

Selvityksen tulokset ja tiedon jalkauttaminen

Selvitystyön on määrä valmistua tulevan toukokuun loppuun mennessä. Tavoitteena ei siksikään ole yksityiskohtaisen, valtakunnallisen kokoelmaluettelon koostaminen, vaan huomio on kiinnitetty ilma-aluksiin, aihioihin ja hylkyihin niin määrällisesti kuin laadullisestikin. Muun esineistön, arkistojen ja kokoelmien osalta keskitytään suuruusluokkiin ja esimerkiksi nykyisiin säilytystiloihin.

Tällä haavaa on epäselvää, voidaanko selvitystyön julkaisemiseksi järjestää tilaisuuksia, vai jaetaanko tulokset muulla tavalla. Tästä ei pidä ottaa suurta murhetta, koska tärkeintä kuitenkin on työn sisältö ja sen tulokset – vastauksia kysymykseen, että miten parhaiten voimme siirtää suomalaisen ilmailun kulttuuriperintöä tulevaisuuteen?

Kuvat ja teksti: Anni Antila