Tutkimushankkeet

Tutkimus

Tutkimustyöstä

Tutkimustyö on museotyön arkea ja liittyy paitsi esine-, valokuva- ja arkistokokoelmiin, myös näyttelyjen valmisteluun, dokumentointiin, hankkeisiin ja julkaisuihin. Museotutkimus on yleensä käytännönläheistä. Se sisältää olennaisimpana osana luetteloinnin syventämisen ja tietopalvelun. Uuden tiedon tuottamisen ohella se sisältää mm. ajankohtaisten ilmiöiden tallentamista ja analysointia.

Suomen Ilmailumuseon kokoelmat profiloituvat isoihin museoesineisiin. Tulevaisuudessa museo keskittyy fyysisten objektien keräämisen lisäksi yhä enemmän ilmiökeskeiseen dokumentointiin. Monien nykypäivän ilmiöiden ollessa immateriaalisia ja vaikeasti konkreettisin keinoin tallennettavissa, ilmiökeskeisessä tallentamisessa korostuvat ei-esineellisen tallentamisen muodot kuten valokuvaus, audiovisuaalinen tallennus ja haastattelututkimus.

Tallennushankkeet

Ilmailumuseo on organisoinut vuodesta 2012 tallennushankkeita, joiden piirissä voidaan saada talteen paitsi esineistöä ja valokuvia tutkittavasta ilmiöstä, myös suullista perimätietoa aiheesta. Museo pyrkii yhdistämään kulloinkin esillä olevan näyttelyteeman dokumentoitavaan aiheeseen.

Hankkeet ovat lähtökohtaisesti lyhytkestoisia ja aiheeltaan tarkasti rajattuja, mutta myös tapa, jolla kokoelman kartunnan aukkoja parhaiten pystytään paikkaamaan. Haastatteluista syntynyt materiaali on tallennettu Suomen Ilmailumuseon kokoelmiin ja mahdollisia käyttörajoituksia lukuun ottamatta vapaasti alan tutkijoiden ja opinnäytteen tekijöiden käytettävissä. Tutustu menneisiin ja tuleviin hankkeisiin alla.

Museon tekemästä tutkimustyöstä lisätietoja antavat intendentti Matias Laitinen (040 575 7783 / matias.laitinen@ilmailumuseo.fi ) ja kokoelma-amanuenssi Tapio Juutinen (044 739 1081 / tapio.juutinen@ilmailumuseo.fi ).

Korona ja lentoliikenne

2020-

Korona ja lentoliikenne -dokumentoinnissa Suomen Ilmailumuseo tallentaa kokoelmiinsa ilmailualan ammattilaisten ja matkustajien kokemuksia poikkeustilanteesta kevään 2020 aikana. Tavoitteena on saada monipuolinen, havainnollinen ja kiinnostava aineisto poikkeusoloista tulevaa tutkimusta ja käyttöä varten. Dokumentoinnissa on kaksi kohderyhmää: ilmailualan ammattilaiset ja lentomatkustajat. Heiltä dokumentoidaan ruohonjuuritason kokemuksia ja tietoa poikkeustilanteen eri tekijöistä ja vaikutuksista liikennekoneiden operointiin ja tehtävänkuviin. Lisäksi museota kiinnostaa etätyöntekijöiden ja lomautettujen arki.

Metodeina ovat muistioiden ja päiväkirjojen kirjaaminen, valokuvaus ja audiovisuaalinen tallennus museon antamien ohjeiden mukaisesti – esinetallennus on myös mahdollista. Lentomatkustajien kohdalla keskiössä ovat olleet pandemian vaikutus matkasuunnitelmiin, kommunikointi lentoyhtiöiden ja viranomaisten kanssa sekä käytännön matkustaminen erikoistilanteen aikana.

Kokemusten tallentaminen alkoi molemmissa kohderyhmissä maaliskuussa. Museo tekee päätöksen hankkeen lopullisesta kestosta riippuen koronatilanteen kehityksestä. Hankkeen kehittymistä voi seurata vuoden aikana museon viestinnän kanavilla. Pyydämme yhteydenottoa museoon halutessasi osallistua projektiin.

Lisätietoja:
Intendentti Matias Laitinen
matias.laitinen (at) ilmailumuseo.fi
+358 40 575 7783

Matkustamisen muutos

2020-2021

Kolme Trafiikki-museoihin kuuluvaa museota – Forum Marinum, Suomen Ilmailumuseo ja Suomen Rautatiemuseo – päätti yhdistää voimansa ja koota aineistoja matkustamisen muutoksesta. Hankkeessa jokainen museo tuo aineistojaan – kuvia, esineitä, arkistoaineistoja – hakupalvelu Finnaan. Näistä aineistoista kootaan erilaisia kokonaisuuksia, ja niiden pohjalta toteutetaan opetuspaketteja Finnan Luokkahuoneeseen. Liikennemuseoiden yhteistyöllä paketteihin monipuolinen kuva liikenteen murroksesta, ei vain yhden liikennemuodon perusteella. Hankkeessa liikennemuseot jättävät taakseen yleisen tapansa ja kokoelmissa korostuvan organisaationäkökulman ja keskittyvät aineistoihin matkustajan kannalta. Tällöin matkustuksen tunnelmat ja kokemukset korostuvat.

Lisätietoja:
Museolehtori Tiia Fynes
tiia.fynes (at) ilmailumuseo.fi
+358 44 725 4444

Matkustamohenkilökunnan ammattiperinne

2017-2019

Matkustamopalvelutyö on lentomatkustajalle yksi näkyvimpiä asioita lentomatkustamisessa ja olennainen osa ilmailun historiaa. Työnkuvaa, kuten ylipäänsä palvelualojen ammattiperinnettä, on museoissa kerätty toistaiseksi vähän. Museoviraston avustama museoiden innovatiivinen hanke (diaarinumero 112/17/MUS) Yhteisöllisen ammattiperinteen keruu museossa toteutettiin vuosina 2017–2019. Hankkeen keskeisenä tavoitteena oli kehittää ammattiperinteen keruun työkaluja yhteistyössä ammattikunnan perinnejärjestön kanssa. Pääasiallisena yhteistyökumppanina toimi lentoliikenteen matkustamopalveluhenkilökunnan (lentoemännät ja stuertit) perinnejärjestö Evergreens ry. Myös Finnair Oyj osallistui hankkeeseen, ja myöskin tukee Evergreens ry:n perinnetyötä.

Hankkeen selkeimmäksi saavutukseksi nousee Aeron/Finnairin ja Kar-Airin lentoemäntien ja stuerttien virkapukuhistorian selkiytyminen ja Suomen Ilmailumuseon yli neljäsataa osaa käsittävän eli varsin laajan virkapukukokoelman aiempaa huomattavasti parempi tunteminen. Hankkeen tuotoksina ovat tämä hankkeen verkkosivuille raportti ja muut aineistot, sekä Suomen Ilmailumuseon Memoron-kokoelmanhallintajärjestelmään ja Finna-tietokantaan keväällä 2020 vietävät aineistot.

Tutustu aineistoihin:

Loppuraportti
Liite 1
Liite 2
Liite 3

Blogikirjoituksia

Finnairin lentoemäntien puvut aikajanalla
Finnairin stuerttien virkapuvut aikajanalla (TULOSSA)
Kar-Airin virkapuvut aikajanalla (TULOSSA)

 

 

Malmi ilmailee

2015-2016

Helsinki-Malmi on ainutlaatuinen harraste-, koulutus- ja viranomaislentotoimintakeskus ja tunnusluvuiltaan Suomen toiseksi vilkkain lentoasema. Siviililentotoiminnan kannalta historiallista lentoasemaa uhkaa lakkauttaminen valtion vetäytyessä toimintoineen lentoasemalta syksyllä 2016.

Suomen lentoasemainfrastruktuurin tallentamisen edesauttaminen kuuluu Suomen Ilmailumuseon tavoitteisiin valtakunnallisena ilmailun erikoismuseona kaudella 2015-2018 (sopimus Museoviraston kanssa syksyllä 2014).

Malmi ilmailee 2015 –nykydokumentointihankkeessa dokumentoitiin monipuolisesti lentoaseman arkipäivän toiminnot. Tallennustyö kattoi Finavian, viranomaisten, lentokoulutusta tarjoavien ja muiden yritysten sekä vapaaehtoisten toiminnot.

Hankkeessa tehdyt kenttätyöt ajoittuivat loppukesään 2015. Projektista lisätietoja hankkeen omilla sivuilla.

Suomalainen taitolento

2013-2015

Suomen Ilmailumuseo ja Suomen Ilmailuliitto järjestivät 25.10.2013 – 27.4.2014 ainutlaatuisen, elämyksellisen näyttelyn taitolennon monimuotoisesta historiasta kotimaassa. Näyttelyhankkeen yhteydessä käynnistettiin aihepiiriä tallentanut dokumentointihanke.

Suomen Ilmailumuseo haastatteli vuosien syksyn 2013 ja vuodenvaihteen 2015 aikana useita kotimaiseen taitolentoon liittyviä henkilöitä, sekä lentäjiä että tuomareita. Kerätty haastattelumateriaali ja saatu aineisto tallennettiin museon kokoelmiin aihepiiristä tehtävää jatkotutkimusta varten. Vuonna 2015 ei kotimaisesta taitolennosta ole olemassa kattavaa, historian ja nykypäivän käsittävää julkaisua.

Merkittävin dokumentointihankkeen aikana museokokoelmiin saatu lahjoitus oli Urheilutaitolentäjät ry:n historiasta kertova asiakirja-arkisto sekä valokuva-aineisto, jossa on dokumentoituna kotimaisen taitolentokulttuurin vivahteikasta toimintaa aina 1990-luvulta tähän päivään.

DC-9 –simulaattorin dokumentointi

2012-2013

DC-9 –simulaattorin tallennusprojekti liittyy merkittävimmän kotimaisen lentoyhtiön ohjaajakoulutukseen. Finnair Flight Academyssa Vantaalla sijainnut legendaarinen DC-9 -lentokonemallin simulaattori oli koulutuskäytössä 1970-luvulta vuoteen 2010 asti. Simulaattori toimi elämyskäytössä Suomen Ilmailumuseon asiakkaille kaksi viimeistä toimintavuottaan ja oli dokumentointiprojektin aikana poistumassa liki 40-vuotisen uransa päätteeksi käytöstä. Laite siirrettiin Suomen Ilmailumuseolle kesällä 2013.

Lentokonesimulaattorin dokumentointiprojektin suoritti museon henkilökunnan ohjauksessa ja avustuksella folkloristiikan opiskelija, HuK Jussi Nevalainen Helsingin yliopistosta. Nevalainen haastatteli seitsemää tyyppisimulaattorin parissa työskennellyttä lentäjää ja teknikkoa, ja materiaalia kertyi yhteensä vajaat 9 tuntia.

Enemmän kokemuksia projektin teosta Kuriositeettikabinetissa.

Helsinki-Vantaan lentoaseman perinnekeruu

2012-2013

Helsinki-Vantaan lentoaseman historiaa ja nykypäivää tallentanut projekti aloitettiin lentoaseman täyttäessä 60 vuotta kesällä 2012 ja päätettiin marraskuussa 2013.

Lentoaseman ammattiperinnettä ja muistitietoa tallentaneessa hankkeessa peruskohderyhmä olivat lentoasemalla työskennelleet tai edelleen siellä työskentelevät henkilöt. Haastatteluita teki museon henkilökunnan ohella kaksi vapaaehtoistyöntekijää. Projektiin osallistui 17 henkilöä lennonjohtajista liikennelentäjiin ja lentokoneasentajiin, lennonneuvojista kunnossapidon työntekijöihin ja palopäälliköihin, työvuosien ulottuessa lentoaseman avautumisvuodesta 1952 aina tähän päivään.

Haastatellut kertoivat monipuolisesti lentoasemasta työpaikkana ja heitä pyydettiin myös arvioimaan Helsinki-Vantaan kehittymistä aktiivisina vuosinaan. Tallennettua saatiin lentoaseman historian kannalta olennaista, asiakirjoihin tallentumatonta tietoa. Haastattelumateriaalia projektin tuloksena kertyi noin 25 tuntia.

X