Hankkeessa Suomen Ilmailumuseo halusi tutkia ja kysyä mikä on lennokkiharrastamisen nykytila 2020-luvun alussa, lähes sata vuotta ensimmäisten Suomessa rakennettujen liidokeiden jälkeen. Museota kiinnosti yhtä lailla yksittäisten lennokkiharrastajien kokemukset ja tausta – kuin kerhojen toiminta ja harrastusryhmien piirissä jaetut kokemukset ja osaaminen. Millainen on lennokkiharrastajan vuosi? Mitä lennokkikentältä vaaditaan, mitä sen ylläpito edellyttää? Kuinka EASA- ja muiden määräysten muuttuminen on vaikuttanut harrastustoimintaan?
Ilmailumuseo toimii ammatillisten museoiden tallennus- ja kokoelmayhteistyöverkosto TAKO:ssa, jonka pooli 5 (liikenne-, viestintä- ja matkailualan museot) tallensi vuosina 2019-22 aihepiirin harrastajaryhmien toimintaa. Poolin museot loivat kolmen vuoden kuluessa läpileikkauksen koronapandemian koettelemista harrastuslajeista.
Vantaalla sijaitseva Petikon lennokkikenttä ja sitä ylläpitävä lennokkikerho RAKU olivat luonteva valinta Ilmailumuseon tallennuskohteiksi, yhtenä esimerkkinä pääkaupunkiseudun harrasteyhteisöstä ja nykypäivän yhteisöllisyydestä harrastuksen parissa. Museon intendentti ja amanuenssi kävivät syyskuussa 2021 dokumentoimassa RAKU:n syysleiriä Jämijärvellä (lue tallennuksesta kertova blogi tästä). Lisäksi dokumentoitiin lähellä vilkasta Helsinki-Vantaata toimivan Petikon lennokkikentän toimintaa. Nykydokumentoinnin kautta saadusta aineistosta osa on julkaistu avoimena datana Finnassa (tutustu kohteisiin tästä).
Hanke yhdistyi myös museon jo olemassa oleviin kokoelmiin sekä analogisen aineiston tallennukseen. Näkökulmaa 1930-luvulla perustetun Jämijärven ilmailukoulun historiaan syvensi Finna-palveluun viety, mm. Ilmailu-lehden kokoelmiin kuulunut aineisto. Lisäksi museo jatkoi kokoelmiinsa kuuluvien lennokkipiirustusten järjestämistä ja luettelointia – sekä otti vastaan harrastajayhteisön Jämijärven perinnehuoneeseen varrella tallentamaa asiakirja- ja valokuva-aineistoa keväällä 2022.
Lisätietoja:
Intendentti Matias Laitinen
Korona ja lentoliikenne -dokumentoinnissa Suomen Ilmailumuseo tallentaa kokoelmiinsa ilmailualan ammattilaisten ja matkustajien kokemuksia poikkeustilanteesta kevään 2020 aikana. Tavoitteena on saada monipuolinen, havainnollinen ja kiinnostava aineisto poikkeusoloista tulevaa tutkimusta ja käyttöä varten. Dokumentoinnissa on kaksi kohderyhmää: ilmailualan ammattilaiset ja lentomatkustajat. Heiltä dokumentoidaan ruohonjuuritason kokemuksia ja tietoa poikkeustilanteen eri tekijöistä ja vaikutuksista liikennekoneiden operointiin ja tehtävänkuviin. Lisäksi museota kiinnostaa etätyöntekijöiden ja lomautettujen arki.
Metodeina ovat muistioiden ja päiväkirjojen kirjaaminen, valokuvaus ja audiovisuaalinen tallennus museon antamien ohjeiden mukaisesti – esinetallennus on myös mahdollista. Lentomatkustajien kohdalla keskiössä ovat olleet pandemian vaikutus matkasuunnitelmiin, kommunikointi lentoyhtiöiden ja viranomaisten kanssa sekä käytännön matkustaminen erikoistilanteen aikana.
Kokemusten tallentaminen alkoi molemmissa kohderyhmissä maaliskuussa. Museo tekee päätöksen hankkeen lopullisesta kestosta riippuen koronatilanteen kehityksestä. Hankkeen kehittymistä voi seurata vuoden aikana museon viestinnän kanavilla. Pyydämme yhteydenottoa museoon halutessasi osallistua projektiin.
Lue täältä tähän mennessä projektista julkaistut uutiset ja artikkelit.
Lisätietoja:
Intendentti Matias Laitinen
Kolme Trafiikki-museoihin kuuluvaa museota – Forum Marinum, Suomen Ilmailumuseo ja Suomen Rautatiemuseo – päätti yhdistää voimansa ja koota aineistoja matkustamisen muutoksesta. Hankkeessa jokainen museo tuo aineistojaan – kuvia, esineitä, arkistoaineistoja – hakupalvelu Finnaan. Näistä aineistoista kootaan erilaisia kokonaisuuksia, ja niiden pohjalta toteutetaan opetuspaketteja Finnan Luokkahuoneeseen. Liikennemuseoiden yhteistyöllä paketteihin monipuolinen kuva liikenteen murroksesta, ei vain yhden liikennemuodon perusteella. Hankkeessa liikennemuseot jättävät taakseen yleisen tapansa ja kokoelmissa korostuvan organisaationäkökulman ja keskittyvät aineistoihin matkustajan kannalta. Tällöin matkustuksen tunnelmat ja kokemukset korostuvat.
Lisätietoja:
Museolehtori Tiia Fynes
