Tutkimushankkeet

Lennokkiharrastus

2021-2022

Hankkeessa Suomen Ilmailumuseo halusi tutkia ja kysyä mikä on lennokkiharrastamisen nykytila 2020-luvun alussa, lähes sata vuotta ensimmäisten Suomessa rakennettujen liidokeiden jälkeen. Museota kiinnosti yhtä lailla yksittäisten lennokkiharrastajien kokemukset ja tausta – kuin kerhojen toiminta ja harrastusryhmien piirissä jaetut kokemukset ja osaaminen. Millainen on lennokkiharrastajan vuosi? Mitä lennokkikentältä vaaditaan, mitä sen ylläpito edellyttää? Kuinka EASA- ja muiden määräysten muuttuminen on vaikuttanut harrastustoimintaan?

Ilmailumuseo toimii ammatillisten museoiden tallennus- ja kokoelmayhteistyöverkosto TAKO:ssa, jonka pooli 5 (liikenne-, viestintä- ja matkailualan museot) tallensi vuosina 2019-22 aihepiirin harrastajaryhmien toimintaa. Poolin museot loivat kolmen vuoden kuluessa läpileikkauksen koronapandemian koettelemista harrastuslajeista.

Vantaalla sijaitseva Petikon lennokkikenttä ja sitä ylläpitävä lennokkikerho RAKU olivat luonteva valinta Ilmailumuseon tallennuskohteiksi, yhtenä esimerkkinä pääkaupunkiseudun harrasteyhteisöstä ja nykypäivän yhteisöllisyydestä harrastuksen parissa. Museon intendentti ja amanuenssi kävivät syyskuussa 2021 dokumentoimassa RAKU:n syysleiriä Jämijärvellä (lue tallennuksesta kertova blogi tästä). Lisäksi dokumentoitiin lähellä vilkasta Helsinki-Vantaata toimivan Petikon lennokkikentän toimintaa. Nykydokumentoinnin kautta saadusta aineistosta osa on julkaistu avoimena datana Finnassa (tutustu kohteisiin tästä).

Hanke yhdistyi myös museon jo olemassa oleviin kokoelmiin sekä analogisen aineiston tallennukseen. Näkökulmaa 1930-luvulla perustetun Jämijärven ilmailukoulun historiaan syvensi Finna-palveluun viety, mm. Ilmailu-lehden kokoelmiin kuulunut aineisto. Lisäksi museo jatkoi kokoelmiinsa kuuluvien lennokkipiirustusten järjestämistä ja luettelointia – sekä otti vastaan harrastajayhteisön Jämijärven perinnehuoneeseen varrella tallentamaa asiakirja- ja valokuva-aineistoa keväällä 2022.

Lisätietoja:
Intendentti Matias Laitinen

Korona ja lentoliikenne

2020-2022

Korona ja lentoliikenne -dokumentoinnissa Suomen Ilmailumuseo tallentaa kokoelmiinsa ilmailualan ammattilaisten ja matkustajien kokemuksia poikkeustilanteesta kevään 2020 aikana. Tavoitteena on saada monipuolinen, havainnollinen ja kiinnostava aineisto poikkeusoloista tulevaa tutkimusta ja käyttöä varten. Dokumentoinnissa on kaksi kohderyhmää: ilmailualan ammattilaiset ja lentomatkustajat. Heiltä dokumentoidaan ruohonjuuritason kokemuksia ja tietoa poikkeustilanteen eri tekijöistä ja vaikutuksista liikennekoneiden operointiin ja tehtävänkuviin. Lisäksi museota kiinnostaa etätyöntekijöiden ja lomautettujen arki.

Metodeina ovat muistioiden ja päiväkirjojen kirjaaminen, valokuvaus ja audiovisuaalinen tallennus museon antamien ohjeiden mukaisesti – esinetallennus on myös mahdollista. Lentomatkustajien kohdalla keskiössä ovat olleet pandemian vaikutus matkasuunnitelmiin, kommunikointi lentoyhtiöiden ja viranomaisten kanssa sekä käytännön matkustaminen erikoistilanteen aikana.

Kokemusten tallentaminen alkoi molemmissa kohderyhmissä maaliskuussa. Museo tekee päätöksen hankkeen lopullisesta kestosta riippuen koronatilanteen kehityksestä. Hankkeen kehittymistä voi seurata vuoden aikana museon viestinnän kanavilla. Pyydämme yhteydenottoa museoon halutessasi osallistua projektiin.

Lue täältä tähän mennessä projektista julkaistut uutiset ja artikkelit.

Lisätietoja:
Intendentti Matias Laitinen

Matkustamisen muutos

2020-2021

Kolme Trafiikki-museoihin kuuluvaa museota – Forum Marinum, Suomen Ilmailumuseo ja Suomen Rautatiemuseo – päätti yhdistää voimansa ja koota aineistoja matkustamisen muutoksesta. Hankkeessa jokainen museo tuo aineistojaan – kuvia, esineitä, arkistoaineistoja – hakupalvelu Finnaan. Näistä aineistoista kootaan erilaisia kokonaisuuksia, ja niiden pohjalta toteutetaan opetuspaketteja Finnan Luokkahuoneeseen. Liikennemuseoiden yhteistyöllä paketteihin monipuolinen kuva liikenteen murroksesta, ei vain yhden liikennemuodon perusteella. Hankkeessa liikennemuseot jättävät taakseen yleisen tapansa ja kokoelmissa korostuvan organisaationäkökulman ja keskittyvät aineistoihin matkustajan kannalta. Tällöin matkustuksen tunnelmat ja kokemukset korostuvat.

Lisätietoja:
Museolehtori Tiia Fynes

Matkustamohenkilökunnan ammattiperinne

2017-2019

Museoviraston avustama museoiden innovatiivinen hanke Yhteisöllisen ammattiperinteen keruu museossa toteutettiin vuosina 2017–2019. Hankkeen keskeisenä tavoitteena oli kehittää ammattiperinteen keruun työkaluja yhteistyössä ammattikunnan perinnejärjestön kanssa. Pääasiallisena yhteistyökumppanina toimi lentoliikenteen matkustamopalveluhenkilökunnan (lentoemännät ja stuertit) perinnejärjestö Evergreens ry. Myös Finnair Oyj osallistui hankkeeseen, ja myöskin tukee Evergreens ry:n perinnetyötä.

Hankkeen selkeimmäksi saavutukseksi nousee Aeron/Finnairin ja Kar-Airin lentoemäntien ja stuerttien virkapukuhistorian selkiytyminen ja Ilmailumuseon virkapukukokoelman tuntemuksen kasvu. Hankkeen tuotoksina ovat mm. raportti ja muut aineistot, kuten virkapukujen valokuvat. Näitä aineistoja on edelleen täydennetty hankkeen päättymisen jälkeen ja viety Finnaan osana museon perustyötä.

Hankkeen aineistoja:

Loppuraportti
Liite 1
Liite 2
Liite 3
Blogikirjoituksia
Lentoemäntien virkapuvut aikajanalla

Malmi ilmailee

2015-2016

Malmi ilmailee 2015 -nykydokumentointihankkeessa dokumentoitiin monipuolisesti lentoaseman arkipäivän toimintoja. Tallennustyö kattoi Finavian, viranomaisten, lentokoulutusta tarjoavien ja muiden yritysten sekä vapaaehtoisten toiminnot. Hankkeessa tehdyt kenttätyöt ajoittuivat loppukesään 2015. Projektista lisätietoja hankkeen omilla sivuilla.

Helsinki-Malmi oli tuolloin ainutlaatuinen harraste-, koulutus- ja viranomaislentotoimintakeskus ja tunnusluvuiltaan Suomen toiseksi vilkkain lentoasema. Siviililentotoiminnan kannalta historiallista lentoasemaa alkoi uhata lakkauttaminen valtion vetäytyessä toimintoineen lentoasemalta syksyllä 2016.

Suomalainen taitolento

2013-2015

Suomen Ilmailumuseo ja Suomen Ilmailuliitto järjestivät 25.10.2013 – 27.4.2014 näyttelyn taitolennon monimuotoisesta historiasta kotimaassa. Näyttelyhankkeen yhteydessä käynnistettiin aihepiiriä tallentanut dokumentointihanke.

Suomen Ilmailumuseo haastatteli vuosien syksyn 2013 ja vuodenvaihteen 2015 aikana useita kotimaiseen taitolentoon liittyviä henkilöitä, sekä lentäjiä että tuomareita. Kerätty haastattelumateriaali ja saatu aineisto tallennettiin museon kokoelmiin aihepiiristä tehtävää jatkotutkimusta varten. Vuonna 2015 ei kotimaisesta taitolennosta ole olemassa kattavaa, historian ja nykypäivän käsittävää julkaisua.

Merkittävin dokumentointihankkeen aikana museokokoelmiin saatu lahjoitus oli Urheilutaitolentäjät ry:n historiasta kertova asiakirja-arkisto sekä valokuva-aineisto, jossa on dokumentoituna kotimaisen taitolentokulttuurin vivahteikasta toimintaa aina 1990-luvulta tähän päivään.

DC-9 -simulaattorin dokumentointi

2012-2013

DC-9 -simulaattorin tallennusprojekti liittyy merkittävimmän kotimaisen lentoyhtiön ohjaajakoulutukseen. Finnair Flight Academyssa Vantaalla sijainnut legendaarinen DC-9 -lentokonemallin simulaattori oli koulutuskäytössä 1970-luvulta vuoteen 2010 asti. Simulaattori toimi elämyskäytössä Suomen Ilmailumuseon asiakkaille kaksi viimeistä toimintavuottaan ja oli dokumentointiprojektin aikana poistumassa liki 40-vuotisen uransa päätteeksi käytöstä. Laite siirrettiin Suomen Ilmailumuseolle kesällä 2013.

Lentokonesimulaattorin dokumentointiprojektin suoritti museon henkilökunnan ohjauksessa ja avustuksella folkloristiikan opiskelija, HuK Jussi Nevalainen Helsingin yliopistosta. Nevalainen haastatteli seitsemää tyyppisimulaattorin parissa työskennellyttä lentäjää ja teknikkoa, ja materiaalia kertyi yhteensä vajaat 9 tuntia.

Helsinki-Vantaan lentoaseman perinnekeruu

2012-2013

Helsinki-Vantaan lentoaseman historiaa ja nykypäivää tallentanut projekti aloitettiin lentoaseman täyttäessä 60 vuotta kesällä 2012 ja päätettiin marraskuussa 2013.

Lentoaseman ammattiperinnettä ja muistitietoa tallentaneessa hankkeessa peruskohderyhmä olivat lentoasemalla työskennelleet tai edelleen siellä työskentelevät henkilöt. Haastatteluita teki museon henkilökunnan ohella kaksi vapaaehtoistyöntekijää. Projektiin osallistui 17 henkilöä lennonjohtajista liikennelentäjiin ja lentokoneasentajiin, lennonneuvojista kunnossapidon työntekijöihin ja palopäälliköihin, työvuosien ulottuessa lentoaseman avautumisvuodesta 1952 aina tähän päivään.

Haastatellut kertoivat monipuolisesti lentoasemasta työpaikkana ja heitä pyydettiin myös arvioimaan Helsinki-Vantaan kehittymistä aktiivisina vuosinaan. Tallennettua saatiin lentoaseman historian kannalta olennaista, asiakirjoihin tallentumatonta tietoa. Haastattelumateriaalia projektin tuloksena kertyi noin 25 tuntia.

X