Uusi Ilmailumuseo -blogi
Suomen Ilmailumuseo on historiansa suurimman muutoksen edessä. Tässä blogissa kerromme matkastamme Uudeksi Ilmailumuseoksi. Lue lisää hankkeesta.

Uusi Ilmailumuseo koukuttaa

Punainen postilaatikko

Kolme vuotta sitten vaihdoin taidemuseon ilmailun maailmaan ja aloitin työni Suomen Ilmailumuseossa. Tarkkailin ympäristöä uteliaana ja uusin silmin. Kävi kuten ensitreffeillä – huomio kiinnittyy helposti treffikumppanin ulkoiseen olemukseen. Näyttelyhallit olivat tupaten täynnä koneita ja muuta esineistöä, näyttelyiden interaktiivisuus olematonta ja tilat nukkavieruja. Aulan kotikutoinen palautelaatikko (punainen postilaatikko) pisti silmään. Tuoreen asiakaspalvelupäällikön ajatuksissa oli poistaa laatikko välittömästi.

Ensivaikutelman jälkeen pääsin tutustumaan uuteen työpaikkaani onneksi syvällisemmin. Nämä vuodet ovat olleet vähintäänkin mielenkiintoiset ja avanneet aivan uusia näkökulmia museoon ja sen moniin mahdollisuuksiin. Olen päässyt todistamaan häitä museon Convair-koneessa, osallistunut Suomen suurimman yleisötapahtuman järjestämiseen, tutustunut ilmailun ihmeellisiin tarinoihin ja tavannut lukuisia innostavia ihmisiä, joille ilmailu on ”Se Juttu”.

Yksi asia, joka on koukuttanut minua nämä vuodet ja ohjannut montaa tekemistä, nousee kuitenkin ylitse muiden. Se on Uusi Ilmailumuseo. Se on tavoite, jonka ajatteleminen saa edelleen – ensitreffien jälkeenkin – sydämen muljahtamaan mukavalla tavalla.

Uusi Ilmailumuseo

Päätimme perustaa tämän blogin ja verkkosivun kertomaan museon ajankohtaisimmasta ja suurimmasta hankkeesta – Uudesta Ilmailumuseosta. Täytyy myöntää, että hankkeesta olisi ollut runsaasti kerrottavaa jo paljon aiemminkin.

Näitä kolmea vuottani Ilmailumuseolla on värittänyt vahva yhdessä tekemisen meininki (tekemisen meininki on muuten mainittu myös jo vuonna 2014 laaditussa strategiassamme). 2015 kesällä Vantaan Kivistössä järjestettiin Asuntomessut. Osallistuimme suurtapahtumaan kunnostamalla vapaaehtoisten voimin DC-3 ”Lokki” -lentokoneen asuntomessuvieraiden ihasteltavaksi. Viime vuonna puolestaan kunnostauduimme järjestämällä koko kansalle suuren ilmaisen ilmailutapahtuman, Kaivopuiston lentonäytöksen, josta tuli hieman puolivahingossa Suomen suurin yleisötapahtuma. Kesäkuun 9. päivä Kaivopuiston rannoille kerääntyi 130 000 ihmistä, eri kanavien kautta näytöstä seurasi miltei puoli miljoonaa katsojaa. Näiden suurimpien ponnistusten lisäksi museolla on järjestetty useita tempauksia ja vuosittain toistuvia tapahtumia, näistä suosituin on kevään Lastenpäivä.

”Tapahtumista Ilmailumuseo tunnetaan” -sloganimme lupaus lienee siis lunastettu. Se, millaisena museomme näyttäytyy museokävijälle näiden tapahtumien ulkopuolella, onkin eri asia. Museon tilat ovat huonokuntoiset, näyttelyhallit ovat lämmittämättömät ja ahtaat. Näyttelyt ovat vaihtuvia näyttelyitä lukuun ottamatta pysyneet miltei muuttumattomina jo vuosikymmeniä. Piipahdus museossa ei anna meistä järin dynaamista kuvaa, vai mitä mieltä olet?

Vuonna 2012 aloitimme hankkeen, jonka tarkoituksena on museon tilaongelman ratkaiseminen: uusien museotilojen rakentaminen ja ilmailun kansallisen kokoelmakeskuksen perustaminen. Sittemmin hankkeeseen on sisältynyt erilaisia vaiheita. Lähtökohtana oli nykyisten tilojen peruskorjaus ja laajentaminen. Aviapoliksen alueen kehittämisen myötä muutamaa vuotta myöhemmin vaihtoehdoksi nousi kokonaan uusi rakennus nykyisen museon naapuriin. Kuten kuvitella saattaa, kyse olisi ollut todella mittavasta investoinnista. Tämä vaihtoehto eteni hankesuunnitteluvaiheeseen, kunnes syksyllä 2017 meille tarjoutui vaihtoehdoksi investoinneiltaan kohtuullisempi vaihtoehto; toimintamme sijoittaminen jo olemassa olevaan kiinteistöön lentoaseman välittömässä läheisyydessä. Viime syksystä asti olemme edistäneet tätä vaihtoehtoa, parhaillaan käymme rahoitusneuvotteluja hankkeen mahdollistamiseksi. Hanketta verhoaa tällä hetkellä harmillinen salamyhkäisyys, koska meillä ei ole toistaiseksi lupaa tiedottaa hankkeen yksityiskohdista julkisesti.

Uuden Ilmailumuseon hankkeen eteneminen eri vaiheineen vaikuttaa näin kirjoitettuna yksinkertaiselta. Sitä se ei ole kuitenkaan missään vaiheessa ollut. Rahoitus on ollut kautta linjan keskeinen kysymys hankkeen etenemiselle. Olemme todistaneet puolen miljoonan ihmisen voimin, että ilmailu kiinnostaa. Näemme valtavan potentiaalin ilmailun historiassa, sen tarinoissa ja tulevaisuudessa. Uskomme täysillä uuteen toimintakonseptiimme ja sen mahdollisuuksiin, jotka heijastuvat suoraan positiivisesti alueen valovoimaisuuteen ja tuovat uutta draivia koko museoalalle. Hankkeemme on nykyvaiheessaan todella kiinnostava ja olemme saaneet tukea uudelle konseptillemme monelta eri taholta. Kuitenkin ”mukana elämisen” ja innostuksen konkretisoiminen rahoitukseksi on aivan oma lukunsa.

Kansainvälinen kohtaamispaikka

Tässä blogissa tulemme tutustumaan Uuteen Ilmailumuseoon, uuteen toimintamalliimme, hankkeen kiemuroihin, onnistumisen hetkiin ja niihin hetkellisiin takapakkeihinkin.

Hankkeen päämäärä on selvä. Lähitulevaisuudessa avaamme aivan uudenlaisen Ilmailumuseon. Uusi Ilmailumuseo on kaikkien yhteinen kansainvälinen kohtaamispaikka, joka kertoo tarinaa ilmailusta, kehityksestä ja ihmisistä. Uusi Ilmailumuseo yhdistää erilaisia toimintoja ja toimijoita joustavalla ja ennennäkemättömällä tavalla.

Näin lopuksi toivon, että lukijan verkkokalvoille piirtyisi nyt ennemmin kuva Kaivopuiston lentonäytöksen yleisömassasta kuin aulan punaisesta postilaatikosta, mutta rehellisyyden nimissä tässä kuva myös postilaatikosta. Siellä se edelleen aulassa nököttää. Kuten ensitreffien jälkeen seurusteluvaiheessa usein käy, suljemme silmämme kumppanin pikku virheellisyyksiltä ja keskitymme kokonaiskuvaan. Niin kävi myös tämän postilaatikon suhteen.

Postilaatikkoa ja muita Ilmailumuseon ihmeitä voi ihastella vielä toistaiseksi Karhumäentiellä Vantaan Aviapoliksessa. Lupaan, että Uudessa Ilmailumuseossa emme näe punaista postilaatikkoa.

Pia Illikainen

Kirjoittaja on Ilmailumuseon asiakaspalvelupäällikkö ja vastaa museon viestinnästä. Pia aloittaa Ilmailumuseon johtajana 1.9.2018.