Valokuvia Suomen ensimmäisen helikopterin vaiheista Finnaan

Suomen Ilmailumuseon tallennusalueeseen kuuluu myös ilma-aluksilla suoritetun kotimaisen lentotyön historia ja nykypäivä. Museon perusnäyttelystä tuttu helikopteri Bell 47 OH-HIA on erinomainen esimerkki pyöriväsiipisten ilma-alusten käyttämisestä voimansiirtotalouden palveluksessa ja yhteiskuntaa hyödyttävissä tehtävissä.

Helikopteria yli kaksikymmentä vuotta käyttänyt Imatran Voima lahjoitti OH-HIA:n käyttökunnossa Ilmailumuseoyhdistykselle marraskuussa 1976. Sen museoarvo ja merkittävyys kotimaisessa ilmailussa sijoitettiin aikalaisarvioissa majuri Väinö Bremerin Junkers Juniorin tasolle.

Nyt Finnaan julkaistavat vajaat 200 kuvaa ovat pääosin Imatran Voiman kokoelmasta ja käsittävät helikopterin eri käyttötavat tarkastuslennoista metsänhoitoon. Aineistoa on täydennetty henkilökokoelmilla ja mukana on myös otoksia yhtiön muusta ilma-aluskannasta 1950- ja 1960-luvuilla. Materiaalin skannauksesta on vastannut museon vapaaehtoinen Jouko Helin ja tietojen täydentämisessä on auttanut Väinö Pirnes.

Finna on Kansallisen digitaalisen kirjaston (KDK) käyttöliittymä, joka avattiin lokakuussa 2013. Finna-hakupalvelu kokoaa Suomen arkistojen, kirjastojen ja museoiden aineistot yhteen käyttöliittymään. Helpoiten nyt julkistettavaan aineistoon pääsee käsiksi museon omasta käyttöliittymästä https://ilmailumuseo.finna.fi.

Digitoitu aineisto on käytettävissä vapaasti avoimen datan periaattein. Julkaistaessa edellytetään lähteen asianmukaista mainitsemista. Museo ottaa mielellään vastaan lisätietoa kuvien henkilöistä ja tilanteista sekä myös lahjoituksina mahdollisia puuttuvia aineistoja.

Helikopteri voimansiirtoa turvaamaan

Amerikkalaisen Bell Helicopter Companyn valmistama konetyyppi Bell 47 sertifikoitiin maailman ensimmäiseksi siviilihelikopteriksi vuonna 1946. Tuotannon päättyessä vuonna 1974 oli konetyypin eri versioita valmistunut 5600 kappaletta. Bell 47:n kuusisylinterinen moottori pystyi kuljettamaan konetta matkalennossa maksiminopeudella noin 130 kilometriä. Koneeseen mahtui ohjaajan lisäksi kaksi henkilöä.

Maailmansodan jälkeen Imatran Voiman voimansiirtoverkosto kasvoi nopealla tahdilla ja tarvittiin riittävää varmistusta Oulujoen voimalaitosten sähkövoiman siirtämiseksi kuluttajille Etelä- ja Keski-Suomeen. Pyöriväsiipisen ilma-aluksen soveltuvuutta voimansiirron tarkkailuun testattiin onnistuneesti ensin ruotsalaisella helikopterilla. Helikopterille oli tiedossa lisäksi töitä mm. vesistötutkimuksissa uusien voimalaitosten rakentamisen yhteydessä.

Imatran Voiman tilaama Bell 47 D-1 tuotiin Yhdysvalloista laatikkoihin pakattuna Suomeen keväällä 1953, koottiin Veljekset Karhumäki Oy:n lentokonetehtaalla Hallissa ja rekisteröitiin tunnuksella OH-HIA (Helikopteri Imatranvoima A). Helikopterin ensimmäinen lento Suomessa tapahtui 8. toukokuuta 1953.

Kun kiinnostusta helikopteritoiminnan käynnistymiseen oli myös Ilmavoimissa, saatiin yhteistoimintasopimuksen myötä aikaan käytäntö, jossa Ilmavoimat antoi Imatran voimalle käyttöön ohjaajan ja mekaanikon. Näille annettiin Bell 47 -tyyppikoulutus Ostermans Aero Ab:lla Tukholmassa.  Ensimmäiseksi helikopteriohjaajaksi koulutettiin Orvo Helenius ja -mekaanikoksi Jaakko Keijonen. Lisäksi sopimukseen kuului, että Ilmavoimilla oli oikeus käyttää kopteria 30 lentotuntia vuodessa ja sitä saatiin säilyttää Ilmavoimien hallissa Luonetjärvellä.

Helikopterin hankinta IVO:lle oli 1950-luvun alussa iso ja riskialtis investointi. OH-HIA toimi seitsemän vuotta Suomen ainoana helikopterina. Seuraavat pyöriväsiipiset tulivat ilma-alusrekisteriin vasta vuonna 1960. Myös helikopterilentäjien ja -mekaanikkojen koulutus Suomessa alkoi OH-HIA:n myötä.

Helikopteri oli aluksi Imatran Voiman ja Ilmavoimien yhteiskäytössä, mutta Ilmavoimien saatua omat kopterinsa jäi pyöriväsiipinen palvelemaan ainoastaan voimayhtiötä.

Ensimmäisen helikopterin tultua Imatran Voiman käyttöön organisoitiin voimajohtojen risteyskohdassa sijainnut Petäjäveden toimipaikka OH-HIA:n tukikohdaksi. Sinne sijoitettiin ns. kevytpakkaukset työkaluja yleisempien voimajohtovikojen korjaamiseksi ja tarvittavien varusteiden kuljettamiseksi vikapaikalle. Kun Petäjäveden muuntoasemalla havaittiin uusi vikatilanne Pohjois-Suomesta etelään tulevissa voimajohdoissa, Jyväskylän Luonetjärvellä päivystänyt helikopteri hälytettiin paikalle noutamaan mukaan johtotarkastaja. Tämän jälkeen Bell 47 miehistöineen lähti suorittamaan vianetsintää osoitettuun suuntaan.

Pelastustoiminnasta metsänhoitoon

Jo ensimmäisinä vuosina OH-HIA lähetettiin Lappiin auttamaan vesistöjen ja tekojärvien tutkimuksissa, vaikeasti maateitse lähestyttävässä ja huonoteisessä ympäristössä. Imatran voimassa on arvioitu, että alkuvuosina Lapissa helikopteri ansaitsi alkuperäisen hintansa takaisin jokaisena toimintavuotena.

Tässä yhteydessä tapahtui myös ensimmäinen ja vakavin OH-HIA:n onnettomuuksista, kun ohjaaja Helenius joutui tekemään 21.7.1953 pakkolaskun lampeen Naruskajoen latvavesillä, hänen ja mekaanikon loukkaannuttua vakavasti. Helikopteri koki käyttöhistoriansa aikana vielä neljä muuta onnettomuutta.

Ilma-aluksia kokeiltiin metsätalouskäytössä jo 1950-luvulla. Kiinteäsiipisten lentokoneiden lisäksi myös OH-HIA oli mukana Taipalsaarella ja Puumalassa ensimmäistä kertaa ilma-aluksilla suoritetussa tuhohyönteisten pölytyksessä vuonna 1959. Vuosikymmenellä helikopteria kokeiltiin metsähallituksen toimesta myös maaliikenneverkostosta kaukana olleiden metsien arvioinneissa.

Vuosien varrella koneyksilöä käytettiin myös Suomen Punaisen Ristin pelastuslentotoiminnassa alueilla, joille muilla keinoin olisi ollut haastavaa päästä. Käyttöhistorian loppuaikoina OH-HIA:n asemapaikkana toimi Inkoon Kopparnäs, josta käsin helikopterilla suoritettiin lähinnä voimalinjojen valvontalentoja.

OH-HIA:n käyttöhistorian aikana helikopterin etulyöntiasema maa-ajoneuvoihin huoltotöissä oli yleisesti supistunut: jo 1960-luvulle mennessä olivat tieyhteydet parantuneet, matkat lyhentyneet ja autojen nopeudet kasvaneet ja maastokelpoisuudet parantuneet. Vikapaikalle tarvittiin paikalle usein raskaampaa, helikopterille liian painavaa kalustoa. Ennen pitkää Imatran Voimassa nähtiin omistamisen sijaan tarkoituksenmukaiseksi aiemmin maahan hankittujen helikoptereiden väliaikainen vuokraus.

Imatran Voiman luovuttua helikopterista asetettiin se Ilmailumuseoyhdistyksen toimesta näytteille Helsinki-Vantaan paikoitushalliin 1970-luvun lopulla ja edelleen Suomen Ilmailumuseon uusiin tiloihin 1980-luvun alussa.

Nykyisin OH-HIA on Suomen Ilmailumuseosäätiön omaisuutta ja esillä toisessa näyttelyhallissa.

Tutustu valokuviin osoitteessa https://ilmailumuseo.finna.fi

Lisätietoa valokuvista

Tapio Juutinen

Kokoelma-amanuenssi

tapio.juutinen@ilmailumuseo.fi

Tel. +358 44 739 1081