
Vantaalaiset koululaiset paljastivat aarteen Ilmailumuseon kokoelmista – mutta onko se vaarassa valua ulkomaiseen omistukseen?
- Posted by Mia Kunnaskari
- On 01.04.2023
- 0 Comments
- Kalevala, työpajat, Vantaa
Suomen Ilmailumuseon kokoelmiin kuuluva lentolaitteen osa on osoittautunut ainutlaatuiseksi aarteeksi, joka sekä todistaa sammon ryöstöön liittyvän, Kalevalan taruna pidetyn osan todeksi, että osoittaa lentotaidon olleen tuttua jo kalevalaisten kansojen keskuudessa. Paljastuksen tekivät vantaalaiset koululaiset, jotka museon työpajassa vieraillessaan keksivät käyttää tekoälyä siihen saakka tunnistamattoman osan sijoittamiseksi oikeaan kontekstiin.

Kuva: Lentolaitteen osa, löytöpaikka Sipoon Gumbostrand. Suomen Ilmailumuseon kokkoelmat.
Tekoäly avuksi museotyöhön?
Ilmailumuseon museolehtori Tiia Fynes kertoo olleensa ohjaamassa Matkustamisen muutos -työpajaa vantaalaisille yläkoululaisille. Työpajatehtävässä haettiin parhaillaan aineistoja Ilmailumuseon Finna-näkymästä, jolloin erässä ryhmässä nousi kysymys kokoelmakuvassa olleen esineen käyttötarkoituksesta.
”Tietueessa sanottiin, että kyseessä on todennäköisesti lentolaitteen osa ja löytöpaikka on Sipoon Gumbostrand. Kerroin koululaisille, että Finnassa julkaistut aineistot ovat aitoja ja luotettavia, ja että esineestä julkaistaan lisää tietoja jos ja kun tutkimus niitä paljastaa,” selventää Fynes.
Sitten asia sai yllättävän käänteen. ”Eräs opiskelijoista kysyi, olemmeko käyttäneet esineiden tunnistamisessa tekoälyä, sillä hän oli kuullut Kansallismuseon täydentäneen Akseli Gallen-Kallelan keskeneräiseksi jäänyttä Väinämöisen soitto -teosta tekoälyn avulla. Vastasin tekoälyn olevan varmasti jatkossa osa museoiden keinovalikoimaa, ja kehuin kiinnostuksesta museomenetelmien kehittämistä kohtaan. Tässä vaiheessa koululaiset keksivät tarjota kyseistä kuvaa tekoälylle, ja yllätys oli melkoinen, kun tekoäly ilmoitti lähes välittömästi positiivisesta löydöksestä.”

Tässä on kuva, jonka tekoäly syötti vantaalaisille koululaisille vastaukseksi heidän tiedusteluunsa (kuva: Wikimedia Commons).
Ympyröidyssä kohdassa näkyvä harmaa alue on tekoälyn mukaan tekijältä kesken jäänyt kohta, johon kokkoelmiin kuuluva lentolaitteen osa sopii täydellisesti.
Tutkijoiden tehtävänä on nyt selvittää, miksi taiteilijalta jäi tämä kohta kesken – katosiko mallina ollut lentolaite vai peräti varastettiinko se?
Miten museon kokoelmatyö reagoi?
”Esine tuskin olisi muutoin tullut tallennetuksi museon kokoelmiin, ellei sen löytäjä ja lahjoittaja olisi ollut museon hyvin tuntema mytohistorioitsija, joka on tehnyt uraauurtavaa tutkimusta varhaisilmailusta,” kertoo Ilmailumuseon esineamanuenssi Eijakristina Sumelius.
”Normaalisti emme julkaise aineistoa näin vähäisellä kontekstitiedolla, mutta toisinaan julkaisemme myös kuvia tuntemattomista kohteista tai henkilöistä lisätietoja saadaksemme. Tämä strategia toimi tällä kertaa odotettua paremmin.”
”Tekoälyn ehdotelman jälkeen otimme välittömästi astraaliyhteyden mytohistorioitsijaamme, joka pystyi näin tekoälyn sanottaisiinko vinkistä rajaamaan tutkimuksensa oikeaan aikakauteen. Tutkimuksen pohjalta ennätysajassa laadittu artikkeli on vertaisarvioituna ja odottamassa julkaisua historiallisessa aikakauskirjassa. Historioitsijan luvalla saamme nyt ennakkotietona kertoa, että kyseessä on mitä todennäköisimmin Pohjolan emännän käytössä ollut lentolaite.”
Louhi – suomalaisen ilmailuhistorian ensimmäinen ilma-alus?
Kalevalan tarustossa seppä Ilmarinen takoo ihmeellisen koneen eli sammon Pohjolan emäntä Louhelle vastineeksi Pohjolan tyttärestä. Valistunut ja itsenäinen tytär ei kuitenkaan etelän vetelien kosiskelulle lämpene, eikä äitikään moisia reissussa rähjääntyneitä uhomieliä hyvällä katso. Louhi ottaakin sammon omistukseensa ja kieltäytyy luovuttamasta tytärtä. Tästä seuranneessa kamppailussa on laajalti kuvailtu Louhen hyökänneen lopulta ilmateitse Väinämöisen johtamia joukkoja vastaan.
Tätä osuutta kalevalaisesta tarusta on laajalti pidetty myyttisenä, vaikka rautakauteen erikoistuneiden arkeologien keskuudessa on jo pitkään esitetty ns. sydänkalevalaisen ajanjakson tarinoiden pitävän mahdollisesti sisällään todellisiin raudantaontatekniikoihin ja keksintöihin liittyviä kuvauksia – oman aikansa innovaatioita. ”Fokuksessa ollut historian oppiaineen sisältöalue S5 Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen vaihtuikin nopeasti alueeksi S1 Teollisuusyhteiskunnan synty ja kehitys”, summaa museolehtori Fynes. ”Opettajalla ei kuitenkaan ollut mitään tätä vastaan.”
Myytiinkö kalevalainen aarre ulkomaille?
Tutkimuksen valmistumisaikaan saatiin kuitenkin lukea yllättävä uutinen. YLE uutisoi Sipoon Gumbostrandissa sijaitsevan niin sanotun Lemminkäisen temppelin maa-alueen tulleen myydyksi 260 000 eurolla ulkomaiselle taholle. Tässä vaiheessa ei liene yllätys, että Ilmailumuseon kokoelmiin kuuluvan lentolaitteen osan löytöpaikka on juuri samainen, Kyypelivuorenakin tunnettu alue. Mytohistorioitsijan jatkotutkimuksen aiheena onkin selvittää nyt Kyypelivuoren yhteys Lemminkäisen sijasta – Louheen, kuten nimikin mahdollisesti viittaa.
Onko kansallisaarteemme siis valumassa ulkomaiseen omistukseen?
”Tästä ei ole huolta,” jyrähtää museonjohtaja Pia Illikainen. ”Muinaismuistolaki suojelee tällaisessa tapauksessa myös ilmailun kulttuuriperintöä. Ja Lemminkäisen – tai Louhen – temppelin mahdollisiin louhintatöihin löytyy varmasti innokkaita vapaaehtoisia ja heille asiantuntevaa ohjausta museon piiristä,” vakuuttaa Illikainen.
Julkaisuvapaa omalla vastuulla 1.4.2023.
0 Comments