Kolme vantaalaista museota – Vantaan kaupunginmuseo, Taidemuseo Artsi ja Ilmailumuseo – järjestävät lauantaina 11. syyskuuta fotomaratonin osana Euroopan kulttuuriympäristöpäivien (6.–12.9.2021) ohjelmaa. Tapahtumassa osallistujilla on 12 tuntia aikaa valokuvata kuutta eri aihetta nykyisen Vantaan kaupungin alueella. Aiheet julkistetaan tapahtumapäivänä 11.9. kaksi kerrallaan kello 9:00, 11:00 ja 13:00 ja kaikkia aiheita saa kuvata iltayhdeksään saakka. Aiheet pidetään julkaisuhetkeen saakka salaisuutena – pienenä vihjeenä kuitenkin kulttuuriympäristöpäivien tämänvuotinen teema Rajaton ja avoin.

Vantaa kulttuuriympäristönä

– Vantaa on monenlaisten kiinnostavien kulttuuriympäristöjen kokonaisuus ja monet niistä liittyvät jollain tavalla ilmailuun. Rakentamisestaan lähtien Helsinki-Vantaan lentoasema on vaikuttanut alueensa kehitykseen merkittävästi. Lentoasema tarjosi uudelle kaupungille mahdollisuuden kehittyä, mutta aiheutti myös rajoituksia, kertoo Ilmailumuseon museolehtori Tiia Fynes.

– Lentoasema-alue ikään kuin katkaisi kaupungin kahtia ja eristi Itä- ja Länsi-Vantaan toisistaan. Myös lentomelu nousi äänekkäiden suihkukoneiden myötä 1960-luvulla haittatekijäksi, ja on yksi Vantaan kaupunkirakenteeseen ja maankäytön suunnitteluun keskeisemmin vaikuttaneista tekijöistä. Lentomeluhaitat ovat vähentyneet 1980-luvun lopulta lähtien paljolti lentokoneiden kehityksestä ja lentotoiminnan uusista käytännöistä johtuen, mutta silti ns. lentomelualueet kattavat noin viidenneksen Vantaan pinta-alasta, mainitsee Fynes.

– Toisaalta lentoaseman ympäristöön kehittyi merkittävä teollisuus- ja tieliikennekeskus, ja yhä tänä päivänä alueen rakentumisen historiasta kertovat monet modernit teolliset rakennusperintökohteet, kuten Auramo Oy:n, Wihuri-konsernin sekä Suomen ensimmäisen LVI-alan yrityksen, Vesijohtoliike Huberin, rakennukset 1950–70 -luvuilta. Lentokentän ympäristössä on nykyään runsaasti erilaisia työpaikkatoimintoja sekä palveluja. Rakennettuun kulttuuriympäristöön kuuluvat myös Alvar Aallon arkkitehtitoimiston suunnittelemat ja vuosina 1953-33 rakennetut Aerolan asuinalueen työsuhdeasunnot jotka ovat merkittävä osa vantaalaista rakennusperintöä, luettelee Fynes.

Ja vantaalainen kulttuuriperintö saa koko ajan jatkumoa Aviapoliksen alueella, joka on ollut asutettua seutua 1400-luvulta lähtien. Aviapoliksen muutos ja kehitys tapahtuu pitkälti liikenteen ja liikkumisen vaikutuksesta, kuten on tapahtunut myös pääradan varrella.

Fotomaraton tapahtumana

Ensimmäinen fotomaraton järjestettiin tiettävästi Madridissa vuonna 1984. Niitä kuvaillaan ”urbaaneiksi seikkailuiksi” ja niihin liittyy kilpailullinen aspekti, taistelu aikaa vastaan. Yleensä fotomaratonit kestävät 12 tuntia, mutta myös 24 tunnin kilpailuja järjestetään. Fotomaratonien järjestäjinä toimivat tyypillisesti valokuvauskerhot tai vastaavat organisaatiot.

Mikä sitten sai Vantaan museot kiinnostumaan fotomaratonin ideasta? Museot tietenkin tallentavat runsaasti yksityishenkilöiden ja erilaisten yhteisöjen ottamia valokuvia – ja toisaalta valokuvaaminen liittyy monella tavoin itseensä museotyöhön. Aivan kylmiltään museot eivät siis fotomaratonia lähteneet suunnittelemaan. Suunnitelmia ovat arvioineet myös kilpailun tuomarit, joilla on ammattilais- ja valokuvakerhotaustaa.

– Valokuvalla on nähty museokokoelmissa perinteisesti iso todistusvoima osana menneen ja nykypäivän tallennusta. Suomalaisten kulttuurihistoriallisten ja taidemuseoiden kokoelmissa on miljoonia still-valokuvia, nykyisin yhä enemmän ja enemmän digisyntyisiä. Valokuva ja valokuvaus on kulttuurisesti määrittynyttä ja kokoelmia ja yksittäisiä valokuvia tulee tarkastella osana käsiteltävää aikakautta, valta-asetelmia, rooleja ja toimintaympäristöä. Valokuva kertoo paljon kuvan kohteesta, mutta myös ottajastaan, kuten hänelle asetetuista odotuksista ja kuvaajan mielenkiinnon kohteista, pohtii Ilmailumuseon kuvakokoelmasta vastaava amanuenssi Tapio Juutinen.

– Museot harjoittavat myös itse valokuvausta. Kulttuurihistoriallisissa museoissa on pyritty kuvaamaan esinekokoelmat osana esineen tietojen kirjaamista ja tutkimusta. Menneen tallentamisen lisäksi museot toteuttavat nykyisin myös nykydokumentointia, tämän päivän ilmiöiden tallennusta jälkipolville. Useimmilla museoilla ei ole käytössä ammatillisen koulutuksen saanutta valokuvaajaa, vaan kenttätöissä valokuvallista tallennusta suoritetaan muun dokumentoinnin ohessa, monesti yhden ja saman henkilön toimesta. Museotyöntekijöillä onkin suuri valta nykypäivästä välittyvän kuvan syntymisessä ja välittymisessä seuraaville sukupolville, kertoo Juutinen käytännön museotyöstä.

Ohjeita kuvaajille – ilmoittaudu digisarjaan 9.9. mennessä!

Kilpailussa on kaksi sarjaa: digikuvasarja ja Instagram-sarja. Instagram-sarjaan ei tarvitse ilmoittautua etukäteen, mutta digisarjaan on ilmoittauduttava 9.9 mennessä. Tapahtuma on ilmainen ja voit osallistua yksin tai ryhmänä. Kilpailuun osallistuja voi ottaa kuvia millä tahansa digikameralla, tabletilla, älypuhelimella tai dronella. Kuva-aiheiden käsittely on vapaa.  Kuvat on kuitenkin otettava nykyisen Vantaan kaupungin alueella.

Ohjeet ja ilmoittautumiskaavake löytyvät omalta tapahtumasivultaan.

Ohjeet ovat myös ruotsiksi ja englanniksi. Kilpailullisuus on mukana varsinkin digisarjassa. Kevyempi Instagram-sarja otettiin mukaan, jotta osallistumismahdollisuus avautuisi mahdollisimman monelle.  Aiheet julkistetaan kaksi kerrallaan klo 9, 11 ja 13 tapahtumasivulla, Facebook-tapahtumassa sekä Artsin, Vantaan kaupunginmuseon ja Ilmailumuseon Instagramissa.

Instagram-sarjassa käytetään tunnisteita. Kuvat julkaistaan julkisella tilillä tunnisteella #vantaanfotomaraton ja (esimerkiksi) #2kuvausaiheennimi (numero ja aihe). Lisäksi niihin tägätään @vantaakaupmuseo @artsimuseo @ilmailumuseo ja myös #kulttuuriympäristöpäivät saa mielellään merkitä mukaan!

Kuvien tekijänoikeudet säilyvät kuvaajalla. Järjestävät tahot kuitenkin pidättävät itsellään oikeudet ilman eri korvausta julkaista kilpailussa mukana olleita kuvia markkinointitarkoituksessa Fotomaraton-kilpailuun tai vastaaviin myöhempiin tapahtumiin liittyvissä asiayhteyksissä. Kuvaajaan otetaan yhteyttä, mikäli jokin järjestävistä museoista haluaa tallentaa kilpailussa otetun kuvan kokoelmiinsa.

Julkistaminen ja palkinnot

Digisarjassa palkitaan kolme parasta kuvasarjaa. Lisäksi tuomaristo voi myöntää erikoispalkinnon poikkeuksellisen ansiokkaalle yksittäiselle kuvalle. Digisarjan voittajat julkaistaan torstaina 16. syyskuuta 2021.

Instagram-sarjaan osallistuvia kuvia ei arvostella vaan jokaisen aihekategorian osallistujien kesken arvotaan palkintoja. Palkinnot voittaneisiin otetaan yhteyttä torstaina 16. syyskuuta 2021. Palkintojenjaon jälkeen voittajakuviin voi tutustua Flickr-palvelussa – seuraa tapahtumatietoja!

Artikkelikuva: JT