Yhdessä olemista, kuulumisten vaihtoa ja tietenkin myös pieniä puheita ja muistamisia – niistä on vapaaehtoisten perinteinen joululounas tehty. Talvinen rajuilma pyyhki edellisiltana ja yöllä Uudenmaan yli, mutta aamu valkeni jo sen verran selkeänä, että joululounaalle istahti yli neljäkymmentä vapaaehtoista ja museon työntekijää.

Museonjohtaja Pia Illikainen toivotti läsnäolijat tervetulleiksi katsauksella vuoteen 2022. Kulunut vuosi on ollut vapaaehtoistoiminnan merkkivuosi, koska ilmailumuseotoiminta Vantaalla täytti 50 vuotta. Koko museon perustaminen on suuri osoitus vapaaehtoistoiminnan voimasta. Vapaaehtoistoiminnassa on koettu muutoksia, ja ne ovat pääasiassa olleet positiivisia sellaisia, kuten toiminnan uudelleenjärjestäytymistä ja kaivattua pienryhmätoimintaa. Erityisesti simulaattorivapaaehtoistoiminnassa on nyt nähtyt hurja kiinnostuksen kasvun ajat, kertoi Pia.

Standaarit muistoksi ja kiitokseksi

Ilmailumuseon muistamisina jaettiin joululounaan yhteydessä kolme museon standaaria – ja yksi keväällä esteen vuoksi noutamatta jäänyt. Tämän ojensi simulaattorivapaaehtoistoiminnasta vastaava myynti- ja markkinointipäällikkö Henri Äijälä hieman yllättyneelle Matti Nurmiselle, joka on lentänyt ”vaikka ja millä”. Matti on ollut 10 vuotta mukana simulaattoritoiminnassa.

Intendentti Matias Laitinen kertoi myöskin kuulijoille meriarkeologin hienoisella kateudella, että ennen simulaattoriaikojaan Matti toimi Ilmailumuseon hylkysukellusryhmässä aktiivina. Näiden tehtävien lisäksi Matti on ollut mukana lukuisissa museon tapahtumissa – ja kaikin puolin tehnyt museotoiminnan eteen mittavasti vapaaehtoistyötä. Matti kiitti muistamisesta sanomalla, että museolla käyminen on aina mukavaa eikä velvollisuus.

Ehdotuksia muistamisen saajiksi perusteluineen kysyttiin niin vapaaehtoisilta kuin myös museon henkilökunnalta. Kiitos kaikille ehdotuksen tekijöille – osan pystyimme toteuttamaan heti, ja muut ehdotukset on tallennettu visusti talteen tulevaa varten. Tänä vuonna haluttiin nostaa erityisesti esille ”näkymättömiä puurtajia”, jotka tekevät, auttavat ja osallistuvat kollegiaalisessa hengessä, rakkaudesta ilmailuun ja museoon.

Ensimmäinen tämän joulun standaareista myönnettiin Heikki Pulliselle. Heikki aloitti vapaaehtoistoiminnassa vuonna 2012 ja on kymmenessä vuodessa ahkeroinut museokokoelmien eteen monipuolisesti. Lennonjohtajaksi kouluttautuneella, sittemmin pitkään kaupallisen ilmailutoiminnan parissa työskennelleelle Heikille on kertynyt hyvät verkostot. Hän ehti haastatella useampaa EFHK-veteraania tutkimusprojektiin 2012–2013, ja on siitä jatkanut kokoelmien parissa. Heikki on tunnistanut henkilöitä, tapahtumia ja paikkoja satoihin valokuviin. Museon artikkelitietokanta on saanut hänen ansiostaan suuret määrät sisältökuvauksia. Museo-lehti (4/2022) haastatteli Heikkiä vuoden viimeiseen numeroon, ja haastattelussa Heikki kuvaili vapaaehtoistoimintaa sanoen, että ”vähän kuin luovuttaisi verta, menee hyvään tarkoitukseen”.

Ilkka Jarnola kutsuttiin noutamaan seuraavan standaari. Ilkka on ansioitunut erityisesti lehti- ja lennokkipiirustuskokoelman parissa. Hän tuli ”taloon” lennokkiryhmän myötä, ja on luetteloinut ja tunnistanut tuhansia lennokkipiirroksia. Jatkuvana tehtävänä Ilkalla on lehtikokoelman nimikkeiden luettelointi, ja tämän työn myötä kokoelmien käytettävyys paranee merkittävästi. Ilkka muisteli liikutuksella museon Stenkun houkutelleen hänet mukaan vuonna 2000 eli 22 vuotta sitten – eikä mikään näistä päivistä ole ollut turha, sanoi Ilkka. Kiitos!

Kolmannen standaarin sai itseoikeutetusti Reino Aatsalo. Monipuolinen Reino on ollut vuosien mittaan mukana niin Tiistaikerhossa kuin simulaattoritoiminnassa, ja tänä päivänä näemme häntä erityisesti opastustoiminnassa. Reinon aina hyväntahtoinen, rauhallinen ja positiivinen persoona saa kiitosta kaikilta hänen kanssaan toimivilta ja näkyi vahvasti perusteluissa.

Taisimme yllättää Reinon täysin! Ja kuten monet kävivät sanomassa, tuli kyllä niin oikealle henkilölle. Reino kiitti porukan yhteishenkeä – ja me kiitämme Reinoa yhteishengen luomisesta.

Suomen Ilmailumuseon standaaria on jaettu numeroituna vuodesta 2019 saakka. Tähän mennessä sen ovat saaneet

Janne Salonen
Seppo Itkonen
Ben Björkqvist
Lassi Karivalo
Martti Saarinen
Matti Nurminen
Heikki Pullinen
Ilkka Jarnola
Reino Aatsalo

Lopuksi Matias kiitteli vielä vapaaehtoistoiminnan monipuolisuutta ja aktiivisuutta. Museon tarpeisiin on tartuttu ja kuluneen vuoden aikana on valmistunut muun muassa portaita turvallista kulkua turvaamaan. Lähitulevaisuudessa pyörinee jälleen yksi tähtimoottori pitkästä aikaa ihmisten ilona. Tänä syksynä opastustoimintaa on ollut jälleen runsaasti tarjolla, kun museokävijät ja kokousasiakkaat ovat palanneet museolle.

Ensi vuodelle on jälleen luvassa aikaisemman veroinen yleisötapahtumien vuosi – niissäkin on runsaasti tekemistä vapaaehtoisille.

Muita muistamisia: Matti Patteri on yli-insinööri

Vielä yksi kertomus vapaaehtoistoiminnan muistamisesta tältä vuodelta! Suomessa kansalaisten aktiivisuus ja vapaaehtoistoiminta on paitsi sallittua, myös suotavaa. Tänä vuonna ilmailualan vapaaehtoistoiminnan piirissä on saavutettu peräti yli-insinöörin arvonimi. Ilmailumuseoyhdistys ry haki VL Myrsky II -entisöintiprojektin projektipäällikkö Matti Patterille arvonimeä keväällä, ja 10.6.2022 tasavallan presidentin myöntäminen arvonimien ansiokkaassa joukossa oli nähtävissä ”Patteri Matti Juhani, ent. vanhempi mekaniikkainsinööri, teknikko, Vantaa”.

Suomen Ilmailumuseon lausunnossa yli-insinöörin arvonimen hakemista varten mainittiin mm. seuraavaa: ”Matti Patteri on toiminut Suomen Ilmailumuseon arvostettuna yhteistyökumppanina jo vuosikymmeniä. Patteri on 1980-luvulta alkaen suunnitellut ja valmistanut suurikokoisia, suomalaisten sotilaslentokoneiden lentäviä pienoismalleja, joiden yksityiskohtaiset ominaisuudet ja esikuvanmukaisuus ovat ainutlaatuisia Suomessa. (…) Patterin osaaminen vaativissa ilmailuhistoriallisissa entisöintitöissä on erinomaista, erilaisten rakenteiden ja teknisten yksityiskohtien syvällinen ymmärtäminen, niiden suunnittelu sekä toteuttaminen, ja erityisesti vaativien rakenteiden työstämiseen tarvittavien erikoistyökalujen ja lestien valmistaminen ovat Matti Patterin poikkeuksellisia vahvuuksia. Hänen tinkimätön tarkkuutensa ja teknisten valmistusprosessien perinpohjainen ymmärrys toimivat esimerkkinä muille ja mahdollistavat vaativienkin hankkeiden onnistumisen.”

Vapaaehtoisuus on kaksisuuntainen prosessi

Vapaaehtoistoiminnan vaikuttaja ja edunvalvoja Kansalaisareena määrittelee, että ”vapaaehtoisuus on toimimista tärkeäksi koetun asian puolesta, maailman muuttamista, epäkohtiin puuttumista, halua tehdä hyvää lähellä tai kaukana ja paljon muuta. Vapaaehtoisena ihminen voi toimia tavallisen ihmisen tiedoin ja taidoin tai hyödyntää jotain erityisosaamistaan. Vapaaehtoistoiminta on palkatonta ja perustuu vapaaseen tahtoon ja valintaan. Jokainen valitsee itse, minkä asian eteen haluaa tehdä vapaaehtoistyötä.”

Edelleen tärkeää on, että toimintaan voi osallistua kuka tahansa omien kykyjensä, aikataulujensa ja voimavarojensa mukaan. Ja, että toiminta on omannäköistä, luottamukseen perustuvaa ja sosiaalista pääomaa kasvattavaa.

Vapaaehtoisuus on kaksisuuntainen prosessi eli vapaaehtoistoiminta hyödyttää sekä tekijäänsä että sen kohdetta. Ilmailumuseolla kohteena on erityisesti ilmailun kulttuuriperintö, niin aineellinen kuin myös aineeton. Esineet ilman kontekstitietoja ja tarinoita ovat mykkiä, ja tarinankerrontaan tarvitaan ihmisiä. Vapaaehtoisille toiminnan toivomme tarjoavan mahdollisuuksia jakaa osaamistaan ja oppia uusia taitoja. Toivomme sen olevan yhdessä tekemistä ja yhteistä elämyksellistä toimintaa.

Kiitos vielä kerran kaikille vapaaehtoisille, ja hyvää joulunaikaa!