Valtion Lentokonetehtaan Myrsky tunnetaan ainoana sarjatuotantoon päässeenä suomalaisena hävittäjälentokoneena. Sen vertailukohtina ovat samaa tai lähes samaa Pratt & Whitneyn Twin Wasp -tähtimoottoria käyttäneet amerikkalaiset, ruotsalaiset ja australialaiset 1930- ja 40-luvun koneet.

Suomen Ilmailumuseon vaihtuvien näyttelyjen Välihalliin avautuneen VL Myrsky II -entisöintiprojektin näyttelyn keskeisenä elementtinä on liki neljän metrin mittainen Myrskyn koesiipi. Näyttely kuuluu pääsylipun hintaan ja on nähtävillä toukokuun loppuun saakka.

Myrsky-näyttely

VL Myrsky II -entisöintiprojektin näyttelyssä on esillä koesiiven lisäksi kunnostettuja alkuperäisosia sekä uustuotanto-osia valokuvien ja historiatiedon lisäksi.

Koesiiven avulla selviää, millainen oli rakenteeltaan ja myös laitteiltaan suomalaisen II maailmasodan aikaisen VL Myrsky II -hävittäjän puurakenteinen siipi. Koesiiven rakentamisella testattiin Myrskyn siiven tyviosan rakentamista ennen ryhtymistä Myrsky MY-14 varsinaisten siipien rakentamiseen. Koesiipeen on asennettu kaikki Myrskyn siiven sisään tulevat laitteet kuten laskuteline, siivekkeiden käyttölaitteistot sekä lisäpolttoainetankin/pommin ripustin. Asian havainnollistamiseksi koesiiven yläpintaa on jätetty verhoilematta.

Näyttely on toteutettu yhteistyössä Ilmailumuseoyhdistys ry:n ja Suomen Ilmailumuseon kanssa.

VL Myrsky – kotimainen hävittäjälentokone

VL Myrsky on ainoa sarjatuotantoon päässyt suomalainen hävittäjälentokone. Kotimaisen hävittäjän suunnittelu alkoi keväällä 1939, mutta työ keskeytyi talvisodan ajaksi. Prototyyppi tilattiin joulukuussa 1940 ja se valmistui ensilentoon 23.12.1941. Koesarjan (VL Myrsky I) kaikki kolme konetta tuhoutuivat onnettomuuksissa 1943-44. Suursarjan koneet (VL Myrsky II) valmistuivat 1943-45.

Ongelmiensa vuoksi hävittäjälentolaivueet eivät halunneet Myrskyä, vaan suursarjan koneet otti käyttöön Tiedustelulentolaivue 12 ja myöhemmin myös TLeLev 16. Ensimmäinen ilmataistelu Myrskyillä oli oli 9.8.1944 ja ne osallistuivat jatkosodan viimeisiin viikkoihin sekä Lapin sotaan. Sodan jälkeen Myrskyt keskitettiin Poriin Hävittäjälentolaivueille 11 ja 13. Myrskyjen käyttö päättyi Nakkilan lentäjän hengen vaatineeseen lento-onnettomuuteen 9.5.1947 sekä Pariisin rauhansopimuksen rajoituksiin. Viimeinen Myrsky lensi 10.2.1948. Myrskyjä alettiin romuttaa ja osia kierrättää muihin koneisiin. Viimeinen Myrsky romutettiin Kauhavalla kesällä 1965. 1970-luvulla löytyi kolme Myrskyn runkokehikkoa jämsäläisen Pauli Harras Lindroosin pihalta, ja saatettiin lopulta Suomen Ilmavoimamuseoon Tikkakoskelle vuonna 1982. Myrskyn piirustukset löytyivät vuonna 1991. Vuonna 2008 tehtiin periaatepäätös Myrskyn entisöinnistä.

VL Myrsky II -entisöintiprojekti

VL Myrsky II -entisöintiprojekti on Ilmailumuseoyhdistyksen, Suomen Ilmavoimamuseon ja Suomen Ilmailumuseon yhteisprojekti, jonka tarkoituksena on entisöidä VL Myrsky II -hävittäjälentokone MY-14 museoesineeksi. Entisöitävän koneen identiteetti rakentuu parhaiten säilyneen runkokehikon MY-14 mukaisesti.

Projektin valmistuminen on siirtynyt pandemian vaikutusten seurauksena, mutta uusi tavoite valmistumiselle on vuonna 6.3.2023. Tikkakoskella kunnostetaan runkoa, moottoria ja aseita konservaattori Harri Huopaisen johdolla ja Vantaalla mm. siipeä, vakaajia, peräsimiä ja NACA-rengasta projektipäällikkö Matti Patterin johdolla.

Projektin päätukijat ovat Patria Oyj ja Sinituote Oy.

Näyttely avoinna 5.3.-31.5.2022. Suomen Ilmailumuseo (Karhumäentie 12, 01530 Vantaa) on avoinna ma-pe 10-20, la-su 10-17. Pääsyliput 12/6/0 € (alle 7-v ja Museokortilla 0 €).

Lähteet ja lisätietoja hankkeesta:
VL Myrsky -entisöintiprojektin verkkosivut